Vanha sivusto

Tämä on vanha itQ.fi-sivusto, ja sisällön ylläpitäminen sille on lopetettu. itQ siirtyi WordPress-alustalle 6.6.2015.

perjantai 5. kesäkuuta 2015

Elisan kaksi epäonnistumista

Eli­san häi­riön ta­kia mo­net sen asiak­kaat jäi­vät tä­nään ne­tit­tä tun­ti­kau­sik­si­kin. Toi­sen käm­min Eli­sa te­ki häi­riös­tään tie­dot­ta­mi­ses­sa.
Kuva: Marcello Graciolli: No Internet. c b 2.0
Hädin tuskin puoli vuotta ehti kulua kaivuriepisodista, kun Elisan linjat tänään katkesivat valtaosalta asiakkaita jälleen. Tämänkertainen häiriö alkoi Elisan mukaan kello 10.30, ja yhteydet toimivat kaikilla jälleen kello 14.30. Pahimmillaan tämä tarkoitti siis neljän tunnin katkosta kesken perjantaita. Omalla kohdallani yhteys oli enemmän-vähemmän poikki noin kaksi ja puoli tuntia.

Elisa ei tätä kirjoittaessa ole kertonut mitään syytä tai selitystä verkkonsa ongelmiin, vaikkakin yrityksen palvelunhallintajohtaja Lasse Huttunen on Twitterissä kertonut asiaa selvitettävän "pohjamutia myöten". Syytä kaikenlaiseen muuhunkin itsetutkiskeluun Elisalla on.

tiistai 19. toukokuuta 2015

Anthyllä japania kirjoittamaan, osa 2: Jessie

De­bi­anin uu­des­sa Jes­sie-ver­sios­sa ja­pa­nin kir­joit­ta­mi­nen Ant­hyl­lä on hiu­kan eri­lais­ta − hel­pom­paa­kin, sa­noi­sin. Asen­ta­mi­nen ja käyt­töön­ot­to su­ju­vat kä­den kään­tees­sä. 簡単だ。

Kuva: Kuvakaappaus
Kirjoitin vuonna 2013 ohjeen japanin kirjoittamiseen Anthyn avulla Debianin Wheezy-version mukana tulevalle Gnomelle. Tänä keväänä Debianista julkaistiin uusi, Jessie-koodiniminen, 8.0-versio, ja samalla myös Gnome-työpöytäympäristö päivittyi 3.14-versioon.

Uudessa Gnomessa syöttötavan valitseminen tapahtuu hieman eri tavalla, joten näin tarpeelliseksi saattaa ohjeeni ajan tasalle. Tämä ohje on hieman aikasempaa tiiviimpi − osittain siksi, että Anthyn viritteleminen on nyt aiempaa helpompaa.

maanantai 5. tammikuuta 2015

Pirullisen helppo palvelunestohyökkäys

Vii­me päi­vi­nä on uu­ti­soi­tu pal­ve­lun­es­to­hyök­käyk­sis­tä niin suo­ma­lai­sia verk­ko­pank­ke­ja kuin iso­ja pe­li­pal­ve­lu­ja vas­taan. DDoS on help­po ja hal­pa hyök­kää­jäl­le, mut­ta vai­kea pa­la uh­ril­le.

Kuva: felixtriller.de: Networking Switch. c b 2.0
Jouluna monet yrittivät päästä uudella Sonyn tai Microsoftin valmistamalla pelikonsolillaan pelaamaan Internetissä, mutta Lizard Squad -niminen joukko oli tehnyt yhdistämisen mahdottomaksi. Lizard Squadin käyttämää, teknisesti varsin simppeliä, kikkaa kutsutaan hajautetuksi palvelunestohyökkäykseksi (Distributed Denial of Service, DDoS). Samanlaisten hyökkäysten kohteena ovat viime päivinä olleet myös monet suomalaisten käyttämät verkkopankit, viimeisimpänä Danske Bank1.

Palvelunestohyökkäys on onnistuessaan varsin näkyvä, sillä se nimensä mukaisesti estää pääsyn johonkin verkkopalveluun, kuten verkkopankkiin, sen oikeilta käyttäjiltä. Toisin kuin iltapäivälehdissä maalaillaan, viime päivien hyökkäysten takaa tuskin löytyy ammattirikollisia saatikka valtiollisia toimijoita. Näyttävyydestään huolimatta suurienkin verkkopalvelujen kaataminen onnistuu yksittäiseltä harrastelijaltakin.