Vanha sivusto

Tämä on vanha itQ.fi-sivusto, ja sisällön ylläpitäminen sille on lopetettu. itQ siirtyi WordPress-alustalle 6.6.2015.

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Mennyttä ja tulevaa, osa 2014

Vuo­si 2014 on ol­lut mi­nul­le ko­ke­mus­ri­kas, ja IT-maa­il­mas­sa­kin on eh­ti­nyt ta­pah­tua kai­ken­lais­ta. Saa­pa näh­dä, mi­tä ensi vuo­si tuo tul­les­saan.

Kuva: Billy Idle: Aurora Borealis. c ba 2.0
Jälleen alkaa yksi vuosi olla lopuillaan ja uusi alkamassa. Ennen uuden kalenterin ripustamista seinälle on totuttuun tapaan (10, 11, 12, 13) aika käydä läpi kuluneen vuoden tapahtumia.

Minulle itselleni vuosi on ollut varsin värikäs ja kiireinenkin, ja harmikseni olen ehtinyt julkaista vain viisitoista postausta. Monista muistakin aiheista olisi tehnyt mieleni kertoa, mutta artikkelit ovat syystä tai toisesta päätyneet korkeintaan luonnosvaiheeseen. On tosin sanottava, että itselleni asettama kirjoitusten laatuvaatimus on myös koventunut.

Keväällä kirjoitin muun muassa .fi-verkkotunnuksen hankkimisen vaikeutumisesta ja Elisa Viihteen kaltaisten nettitallennuspalvelujen vaikeasta tulevaisuudesta. Oman elämäni osalta vuoden suurimmat tapahtumat sattuivat kesälle: muutin ensinnäkin Keljonkankaalta Keltinmäelle, mikä tiesi muiden pulmien lisäksi nettiongelmia. Elokuussa suuntasin pariksi viikoksi kauas Japaniin, ja purin näkemääni blogipostauksen muotoon.

Syksyllä hämmästelin ES Clickerin suosiota ja kirjoitin yllättävän kovaan suosioon nousseen hämmästelyni yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun tulevaisuudesta1. Muutaman ohjeartikkelinkin ehdin kirjoitella.


sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Katoaako kasettimaksu vai tuleeko tuplalasku?

Val­tion en­si vuo­den bud­jet­tiin ol­laan va­raa­mas­sa 12 M€ mak­set­ta­vak­si to-jär­jes­töil­le yk­si­tyi­ses­tä ko­pioin­nis­ta. Mut­ta mah­taa­ko tä­mä kor­va­ta vi­ha­tun ka­set­ti­mak­sun?

Kuva: Riku Eskelinen/ CC BY-SA 3.0
Suomen tunnetuimpiin lukeutuva it-asiantuntija Petteri Järvinen kertoo tänään blogissaan, että monien vihaama yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu, eli nk. kasettimaksu, olisi poistumassa. Järvisen mukaan rahat otettaisiin ensi vuodesta alkaen valtion budjetista, tehden valtion ensi vuoden menoista 12 miljoonaa euroa pulskemman.

Aluksi ajatus näytti omissa silmissäni hiukan oudolta, sillä hyvitysmaksumallin muutoksista ei ole julkisuudessa juuri keskusteltu, muista tekijänoikeusasioista (mm. Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloite ja kaapelioperaattorien must-carry-maksut) kylläkin. Järvinenkin yllättyi asiasta:
Nyt, aivan puskista ja ilman ennakkovaroitusta, tulee tieto maksun poistamisesta. [--] Asia on niin uusi, ettei hyvitysmaksun virallinen sivusto tiedä siitä mitään. Asiasta ei liioin ole mainintaa OKM:n omalla sivulla. Outoa.

tiistai 7. lokakuuta 2014

ES Clicker ja Suomi-pelien tulevaisuus

15-vuo­ti­aan ke­hit­tä­mä simp­pe­li ener­gia­juo­ma­tölk­ki­pe­li on hur­jas­sa suo­sios­sa. Ky­se­lin ke­hit­tä­jän aja­tuk­sia ja hei­tin se­kaan hiu­kan omi­ani.

Kuva: Kuvakaappaus Google Playstä
Vaikka Roviolla onkin juuri nyt hiukan vaikeaa, peliala kasvaa Suomessa vauhdilla. Neogamesin arvion mukaan pelialan ydinliikevaihto oli viime vuonna 800 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2012 oli vain kolmannes siitä. Talouselämän kesällä tekemässä selvityksessä alan suurimpiin yrityksiin lukeutuvat mainittu Rovio, Supercell, Remedy ja RedLynx.

Kun viikolla vilkaisin tabletillani Google Playn suosituimpien sovellusten listaa, ei listan ensimmäinen peli ollut yhdenkään edellä mainituista tuottama. Pelien kärkisijaa piteli Eppo-nimisen kehittäjän ES Clicker -peli, jossa napsutellaan energiajuomatölkkiä ja hankitaan päivityksiä, joiden avulla pistemäärää voi kasvattaa entisestään. Kirjoitushetkellä tämä varsin simppelin oloinen peli on ladattu yli kymmeneentuhanteen Android-laitteeseen, ja sovelluksen reilut 1300 arvostelijaa ovat antaneet sille keskimäärin neljä tähteä viidestä.

Pelin suosio tuntuu ainakin omaan päähäni hiukan kummalliselta. Kysyin pelin kehittäjältä, yksittäiseltä yhdeksäsluokkalaiselta pojalta, asiasta.

lauantai 20. syyskuuta 2014

Flash kuntoon Wheezy-Chromeen

Chro­men Flash-lii­tän­näi­ses­sä on ikä­vä vi­ka, jo­ka es­tää Flash-si­vu­ja toi­mi­mas­ta De­bian Whee­zys­sä. Sel­vi­tin syyn ja sen, mi­ten Flashin saa taas toi­mi­maan.

Kuva: Kuvakaappaus Chromesta.
(Voit halutessasi siirtyä suoraan korjausohjeeseen)

Viime aikoina olen paristakin suusta saanut kuulla, että heidän Debian Wheezyssään ei toimi Flash Chrome-selaimella. Käytännössä tämä ilmenee siten, että kun käyttäjä navigoi sivulle, jossa Flash-liitännäistä tarvittaisiin, lävähtää ruutuun "Shockwave Flash has crashed" -tietopalkki, eikä sivulla olevia Flash-osia voi tietenkään käyttää.

Lähdin diagnosoinnissani liikkeelle tyhjennä-välimuisti-tyylisillä perustempuilla, mutta kun ongelma ilmeni jopa täysin puhtaalla käyttäjäprofiililla, oli sukellettava syvemmälle. Siispä testiympäristö VirtualBoxiin tulille, ja itse koittamaan.

Päivitetty 10.10.: Flash ei toimi myöskään uudessa 38.0.2125.101-1 -versiossa. Ohjetta ja korjaustyökalua päivitetty.
Päivitetty 17.10.: Vika on korjattu versiossa 38.0.2125.104-1. Suosittelen päivittämään heti uusimpaan versioon. Tämän postauksen ohjetta ei tulee enää seurata, eikä korjausskriptille tarjota enää päivityksiä. Profiilin palauttaminen onnistuu tämän kirjoituksen lopussa olevan ohjeen mukaan.

keskiviikko 27. elokuuta 2014

Japani: Jotain ihan muuta

Ja­pa­nis­ta kieh­to­van maan te­kee sen sil­miin­pis­tä­vät erot, ku­ten taa­ja­mien siis­tit ka­dut ja il­ma­joh­dot.

Kuva: Riku Eskelinen: Higashi­matsu­yama. c b 4.0
Tutustuin Japaniin ensimmäistä kertaa kymmenisen vuotta sitten Naruto-animen kautta. Vuosien varrella olen muodostanut mielikuvaani maasta sekä sen kielestä ja kulttuurista lähinnä animea katsoen ja Wikipediaa lukien, vaikkakin aloitin japanin kielen opiskelun yliopistossani vuosi sitten.

Tänä kesänä minulle tarjoutui mahdollisuus yhdessä seurustelukumppanini kanssa vierailla Japanissa edullisesti ja mukavasti, kiitos maassa vaihto-opiskelemassa olevan ystäväni, joka kesälomallaan majoitti meidät ja toimi turistioppaanamme. Kahden viikon matkan aikana ehdin nähdä monia kummallisia asioita, mutta eniten yllätyin siitä, miten vähän Internetin kertomukset ja anime oikeastaan poikkeavat oikeasta japanilaisesta arkipäivästä.

Olen tähän kirjoitukseen koonnut muutamia matkalla ihmetyttäneitä asioita, tapoja ja eroja suomalaiseen elämänmenoon. On selvää, että kahdessa viikossa ei ehdi nähdä kaikkea eikä tutustua mihinkään kovin syvällisesti, joten joitakin olennaisia asioita puuttuu varmasti.

This post is also available in English.

Japan: Something else entirely

All those visible differences, such as clean streets and overhead power lines of city centers, make Japan so fascinating.
Image credit: Riku Eskelinen: Higashi­matsu­yama. c b 4.0
I first came into contact with Japan some ten years ago by the popular Naruto anime. As the years have passed, the image about the country, its language and its culture has been developing in my mind, influenced mostly by more anime and thousand hours of Wikipedia, although I also started to study Japanese in my university a year ago.

This summer, an opportunity to visit the country cheaply and enjoyably with my girlfriend came up, thanks to a friend of mine, who is exchange studying in a Japanese university, and was able to offer us accommodation and show us around. During our two week's stay, I had the opportunity to see many weird things, and I was quite surprised how little my image actually differed from the truth.

In this post, I'll tell you more about the many fascinating things I saw. I will also explain how things differ from the way of life we have here in Finland. Because two weeks is a relatively short time, I wasn't able to experience everything, and therefore this post will most likely miss some important things to see and feel.

To help the foreign readers better understand the differences between Japan and Finland, a few In Finland paragraphs explaining the Finnish customs are added to this English translation.

Tämä blogipostaus on saatavilla myös suomeksi.

sunnuntai 3. elokuuta 2014

Yle toi hienosti e-urheilun telkkareihin

Yle yl­lät­ti se­los­ta­mal­la As­sem­bly-ta­pah­tu­man am­mat­ti­lais­peli­tur­nauk­sia ne­tis­sä ja TV:ssä. En­sim­mäi­sek­si ker­rak­si ko­kei­lu oli var­sin on­nis­tu­nut.

Kuva: Kuvakaappaus Ylen nettistriimistä.
Itsehän en LAN-partyjä harrasta, mutta sen verran olen kuitenkin asiasta väkisinkin perillä, ettei tänä viikonloppuna pidetty Assembly päässyt menemään ohi. Totuttuun tapaan paikalle oli ilmaantunut valtava määrä tietokonepelaajia ja jokunen muukin nörtti. Tänä vuonna myös vuosittain valtavan määrän rahaa polttava Yleisradiomme oli näkyvästi paikalla, ja millaisella otteella!

perjantai 18. heinäkuuta 2014

Vaaratiedotteet puuttuvat netistä

Ku­ten maa­il­mal­la­kin, Suo­mes­sa vaa­rois­ta il­moi­te­taan ra­dios­sa ja TV:ssä. Eräs tär­keä vies­ti­vä­li­ne on kui­ten­kin unoh­det­tu: In­ter­net.
Kuva: Erik: Emergency Alert System. c bna 2.0
(en löy­tä­nyt so­pi­vaa suo­ma­lais­ta ku­vaa)
Kun väestöä uhkaa jokin, esimerkiksi aseistautunut henkilö tai myrkyllinen kemikaalipäästö, voi viranomainen (esim. poliisi tai pelastuslaitos) antaa asiasta vaaratiedotteen1. Tiedote luetaan radiossa ja näytetään, viranomaisen niin päättäessä, myös TV:ssä. Netissä vaarasta ei kuitenkaan tiedoteta, vaikka uutissivustot yleensä pian asiasta kertovatkin omatoimisesti.

Vaaratiedotteen esittäminen netinselaajille on paitsi teknisesti täysin mahdollista, myös välttämätöntä viestin tavoittavuuden maksimoimiseksi: ainakaan itse en kuuntele radiota juurikaan, ja TV:täkin katson vain tunnin−kaksi päivässä, mutta selain on auki suuren osan ajasta.

tiistai 17. kesäkuuta 2014

Yhteystyypin muuttuminen tuo jännitystä, osa 2

Muu­tin Kel­jon­kan­kaal­ta Kel­tin­mä­keen, ja Eli­sa Viih­de muut­ti mu­ka­na­ni. Ko­van työn ta­ka­na se oli, mut­ta sain­pa­han ne­tin toi­mi­maan asian­mu­kai­ses­ti. Kii­tos sii­tä kuu­luu lä­hin­nä it­sel­le­ni.
Kuva: nige_mar: Unplugged. c bna 2.0
Elämäntilanteeni pienoisen heilahduksen takia päädyin muuttamaan Jyväskylän kaupunginosasta toiseen, Keljonkankaalta Keltinmäelle1 varsin pikaisella aikataululla. Muuttaminen on muuten mukavaa2, mutta Internet-yhteyden säätäminen on hermoja raastavaa, varsinkin jos käyttäjänä on kaltaiseni no-life ja palveluntarjoajana Elisa. Helpolla emme Elisan kanssa toisiamme päästäneet tälläkään kertaa.

sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Musiikit soimaan Debianista Androidiin

Mu­sii­kin soit­ta­mi­nen De­bi­an-pöy­tä­ko­neel­ta ver­kon yli And­roid-tab­le­til­le on­nis­tuu kyl­lä, mut­ta hie­man sää­tö­jä täy­tyy teh­dä.
Kuva: Kuva­kaappaus BubbleUPnP-sovel­luksesta
Tykkään tiskata kuulokkeet korvilla. Yleensä pistän soittolistan pyörimään Android-tabletin Grooveshark-sovelluksesta1, josta musiikki kantautuu langattomasti Bluetooth-palikkaan ja sieltä kuulokkeisiin. Sovelluksen kautta ei voi kuitenkaan kuunnella Broadcast-lähetyksiä (esim. GIGA:n lähetystä), mikä on vähän harmi.

Debian-pöytäkoneeni täyskokoisella selaimella Broadcastit luonnollisesti toimivat, mutta Bluetoothia tuossa koneessa ei ole, eikä yhteys etäisyyden puolesta toimisi välttämättä kuitenkaan. En myöskään mielelläni vetäisi kuulokejohtoa koneelta asunnon läpi tiskipöydän ääreen, joten jonkinlainen langaton ratkaisu on siis tarpeen.

Spesifejä PulseAudio→Android -sovelluksia on olemassa, mutta näistä yksikään ei vaikuttanut ensisilmäyksellä kelvolliselta: olisi asennettava ohjelmistoja Debianiin pakettivarastojen ulkopuolelta, ja ostettava Android-sovelluksen Pro-versio mainosten poistamiseksi. Siispä digitaaliset legopalikat esiin ja tehään itte!

perjantai 23. toukokuuta 2014

Mitä tehdä toiselle tarkoitetulle sähköpostille?

Saan vä­lil­lä säh­kö­pos­tia, jo­ka ei ole tar­koi­tet­tu mi­nul­le. Mi­tä vies­teil­le saa ja pi­täi­si teh­dä? La­ki­kir­jas­ta apua ei ai­na­kaan löy­dy.

Kuva: RaHuL Rodriguez: Buenas noticias - email marketing. c ba 2.0
Saan joka päivä paljon sähköpostia kolmelle sähköpostitililleni: opiskelu- ja työsähköposteja jyu.fi-osoitteeseeni, mainoksia ja muita vähemmän tärkeitä viestejä GMailiin, ja kaiken muun omaan1 KServer-sähköpostiin. Näistä jälkimmäinen kerää kaikki kserver.dy.fi-, itq.fi- ja kingi89.fi-domaineille lähetetyt viestit @-merkkiä edeltävästä osasta2 riippumatta.

Catch-all -osoite on kätevä paristakin syystä. Ensinnäkin voin "luoda" itselleni uusia, toimivia, sähköpostiosoitteita yksinkertaisesti keksimällä paikallisen osan päästäni. Tämän lisäksi vakioituihin rooliosoitteisiin (kuten abuse@... tai hostmaster@...) lähetetyt viestit napsuvat samaan, seuraamaani, postilaatikkoon.

Täysin vailla vaikeuksia ei tällainen kikkailu ole: yleensä suurin murhe on lisääntynyt roskaposti − tyhmempikin roskapostittaja osaa pommittaa satunnaisia osoitteita − mutta Googlen spämmifiltterien teho on mielestäni ollut riittävä, enkä siis itse ole toistaiseksi hukkunut Viagra-tarjouksiin.

Yksityisyydestä ja viestinnänsuojasta välittävänä ihmisenä minua vaivaa enemmänkin sähköpostiviestit, joita ei ole tarkoitettu minulle vaan jollekin aivan muulle. Tämä ongelma on itselleni kiusallinen ja todellinen: saan kuukausittain viestejä, joiden sisällöstä käy äkkiä ilmi, että viesti ei kuulu minulle. Tässä vaiheessa tietenkin lopetan viestin lukemisen.

torstai 10. huhtikuuta 2014

Mitä Heartbleed tarkoittaa netinkäyttäjälle

Lu­ke­mat­to­mat verk­ko­pal­ve­lut − niin isot kuin pie­net − ovat ol­leet alt­tii­na mm. käyt­tä­jien tie­to­jen vien­ni­lle Heart­bleed-ni­mi­sen tie­to­tur­va-au­kon ta­kia. Ne­tin­se­laa­jan­kin täy­tyy ryh­tyä ko­viin toi­men­pi­tei­siin.

Kuva: Heartbleed logo, CC0
Viime päivät ovat olleet verkkopalvelujen pyörittäjille vaikeita. Mylläkkä sai alkunsa, kun Googlen turvallisuusyksikössä työskentelevä Neel Mehta huomasi, ettei verkkoliikenteen salauksessa usein käytetty OpenSSL-ohjelmistokirjasto toimii pahasti väärin: pahantahtoinen käyttäjä voisi laatia kyselyn, jolla saisi palvelimen lähettämään hänelle ohjelmiston muistista dataa, esimerkiksi yksityisiä viestejä ja salasanoja. Haavoittuvuus sai kutsumanimekseen Heartbleed, sydänvuoto.

IT-piireissä uutinen levisi kulovalkean tavoin, ja järjestelmänvalvojat kiirehtivät paikkaamaan ohjelmistojaan. Harmi vain, että vahinko oli jo ehtinyt tapahtua: pahimmassa tapauksessa noin 80 prosenttia verkkopalveluista on ollut haavoittuvaisia viimeiset pari vuotta. Sitä, kuinka monesta palvelusta on tietoja viety, ei tiedä kukaan.

Näin äkkiseltään ei tule mieleen pahempaa tietoturva-aukkoa: voidaan sanoa, että Heartbleed-haavoittuvuus koskee jok'ikistä Internetin käyttäjää. Pahimmassa tapauksessa siis kaikkien Internet-käyttäjien tietoja on viety. Tilanne on paha ennen kaikkea käyttäjien kannalta, joten toimettomaksi ei kannata jäädä.

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Elisa Viihteen synkkä ja sumea tulevaisuus


TV-oh­jel­mien net­ti­tal­len­nuk­set ovat vaa­ras­sa. Yle sa­noo, et­tei sen ka­na­via saa tal­len­taa. Tal­len­nus­rii­ta­pu­ka­rien so­vin­to­kaan ei tuo käyt­tä­jäl­le kuin har­me­ja.

Ku­va: Ri­ku Es­ke­li­nen: Kau­ko - Vi­ri­tys­ku­va. c ba 3.0
Olen jo usean vuoden ajan ollut Elisa Viihde -asiakas, ja suhteemme Elisan kanssa on nähnyt jos jonkinlaista. Onpa aika ajoin sopimuksen irtisanominen ja jopa purku on käynyt mielessäni, tosin kilpailijan kelkkaan hyppääminen ei. Syy uskollisuudelleni löytyy palvelun käytön vapaudesta ja jopa Elisan avomielisyydestä asiakkaitaan kohtaan, varsinkin TV-tallenteiden kohdalla: katsominen ja koneelle lataus onnistuu Linuxilla ongelmitta, ja epävirallisista käyttöliittymistä saa puhua.

Ajat ovat kuitenkin kovat kaupalliselle TV:n etätallennukselle, sillä tekijänoikeusmafia ynnä TV-talot ovat huomanneet, että rahaa valuu heidän näppiensä ohi. Heidän näkemyksensä on, että TV-ohjelmia ei saa tallentaa asiakkaan puolesta, mikä tarkoittaisi nettitallennuspalvelujen olevan laittomia.

Palvelujen laittomana pitäminen ei ole uusi ajatus: Nyttemmin konkurssiin ajautunutta pelinavaaja TVKaistaa1 ja sen johtohenkilöitä vastaan on nostettu kovia syytteitä jo aikaa sitten. Elisakin on joutunut tekemään pieniä myönnytyksiä vuosien varrella turvatakseen Viihteen tulevaisuuden.

Tänä vuonna tallennesotku on kuitenkin saanut kaksi uutta, rajua käännettä. Nämä uhkaavat jo niitä mukavuusaspekteja, joiden takia jaksan Viihteestä 30 euroa kuussa2 maksaa.

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Näin raportoit bugista, tavis

Oh­jel­mis­to­vir­heet eli bu­git ovat usein är­syt­tä­viä. Löy­tä­mäs­tään bu­gis­ta kan­nat­taa ker­toa seik­ka­pe­räi­ses­ti oh­jel­man te­ki­jäl­le, jot­ta vi­ka voi­daan kor­ja­ta.

Kuva: gotsumbeers: Broken Computer- Day 273. c nd 2.0
Jokaiselle on varmasti joskus käynyt niin, että työpöytä- tai websovellus "sekoaa" kesken käytön: ruudulle hyppii kryptisiä virheilmoituksia, toiminto aiheuttaa väärän lopputuloksen, ohjelma kaatuu vieden tallentamattomat työt mennessään... Käyttäjän kiusaajana on tällöin bugi eli ohjelmointivirhe.

Olen huomannut, että bugin osuessa omalle kohdalle suurin osa ihmisistä hakkaa päätä seinään, ja aloittaa alusta toivoen parempaa lopputulosta. Toiset taas kysyvät kaverilta apua, ja jos sekään ei auta, ottavat yhteyttä yrityksensä IT-tukeen tai ohjelmiston valmistajaan.

tiistai 11. helmikuuta 2014

.fi-osoitteisiin tiedossa lisävaikeuksia ja -kustannuksia

Tä­nä päi­vä­nä oman .fi-tun­nuk­sen va­raa­mi­nen on no­pe­aa ja edul­lis­ta. Tu­le­vai­suu­des­sa tun­nuk­set va­ra­taan vä­li­mie­hel­tä, joka ot­taa mak­sus­ta oman sii­vun­sa. Tie­to­yh­teis­kun­ta­kaa­ri tuo mui­ta­kin huo­non­nuk­sia suo­ma­lai­siin verk­ko­tun­nuk­siin.

Kuva: Kuva­kaap­paus domain.fi -si­vus­tol­ta
Kirjoitin vajaa vuosi sitten, että .fi-verkkotunnuksen hankkiminen on helppoa ja suhteellisen edullistakin. Omissa nimissäni on tämän blogin itq.fi-domainin lisäksi myös kingi89.fi, ja molemmat tunnukset olen itse varannut Viestintäviraston palvelulla.

Tulevaisuudessa tällainen peli ei tule vetelemään, jos1 hallituksen esitys Tietoyhteiskuntakaareksi menee läpi. Lähes 400-sivuinen esitys olisi niputtamassa monia digitaaliseen viestintään ja tietoliikenteeseen liittyviä lakeja yhteen, tavoitteena mm. yksinkertaistaa menoa.

Siivous onkin toki paikallaan, ja pääosin muutokset ovat melko kohtuullisia, mutta mitään herkkupaloja ei esityksestä löydy. Kaltaisilleni tein-itse-ja-säästin -verkkotunnushaltijoille Tietoyhteiskuntakaari sen sijaan tarjoaa rasvaamatonta rautakankea hanuriin.