Monipuolinen mediakeskus XBMC

Koto­nani kat­se­len vide­oita koneel­tani ja Inter­netistä mie­lui­ten Full HD-ruudusta kauko­säätimellä XBMC-­media­keskus­ohjel­mistoa käyttäen.

Kuva: Riku Eskelinen/ CC BY-SA 3.0

Kun Raspberry Pi aikanaan saapuu¹, aion valjastaa sen multimediakäyttöön, todennäköisesti Raspbmc:n avustuksella. Raspbmc on Debian-pohjainen Linux-jakelu, joka on tarkoitettu tasan yhteen käyttötarkoitukseen: XBMC-mediakeskusohjelmiston pyörittämiseen Raspberry Pi -tietokoneella.

Raspbmc:n julkaisu on sen verkkosivujen mukaan aivan nurkan takana, mutta sen sijaan XBMC on ollut jo pidemmän aikaa varsin käyttökelpoinen mediakeskusohjelmisto. Varsinaisella työpöytäkoneellani, Fukushimalla, olen XBMC:tä pyörittänyt Ubuntun päällä menestyksekkäästi jo lähes vuoden. Voin tunnustaa, että pidän XBMC:stä hyvin paljon, ja tässä kirjoituksessa paljastan syyt siihen.

RS Components -Raspi tilattu ja maksettu

RS Com­po­nents pääs­ti vii­mein ti­laa­maan Rasp­berry Pi:n. Hin­taa sil­le tu­li lä­hes 40 eu­roa.
Kuva: Kuva­kaap­paus RS Com­po­nent­sin ti­laus­si­vus­tos­ta

Kuten niin monet muutkin, myös minä odottelen edelleen sitä, että pääsisin hipeltämään ultraedullista Raspberry Pi -tietokonetta. Kirjoitin viime kuun lopulla, että Farnell kertoi toimitusajaksi kesäkuun ensimmäisen täyden viikon. Tähän asiaan ei ole mitään päivityksiä siltä suunnalta kuulunut. Sen sijaan RS Components yllätti kertomalla eilen sähköpostilla, että voin vihdoin tilata Raspberry Pin.

NFS4 ja kadonneiden omistajanimien arvoitus

Kuvan KServer-Fuku­shima oik­kui­li verk­ko­kan­si­oi­den­sa kans­sa, kun idmapd käyt­ti vää­rää verk­ko­ni­meä. Lop­pu hy­vin, kaik­ki hy­vin: yli tun­nin ih­met­te­le­mi­sen ja yh­den kon­fi­gu­raa­tio­ri­vin muut­ta­mi­sen jäl­keen hom­ma toi­mii taas.

Kuva: Riku Eskelinen/ CC BY-SA 3.0

Kotonani työasemakoneet tuovat kotikansiot NFS4-tiedostopalvelimeltani, KServer-Mythbusterilta. Tänään kuitenkin kiinnitin huomiota KServer-Fukushima-ykköstyöasemakonettani (Debian squeeze) käyttäessäni, ettei kotikansioni ollut aivan kunnossa.

Pikaisella tarkistuksella (ls -ld ~) selvisi, että kotikansion omistajaksi oli merkitty nobody:nogroup oman käyttäjä- ja ryhmätunnukseni sijaan. Koska uudelleenkäynnistys yleensä auttaa kaikkeen, komensin¹:

$ sudo service nfs-common restart
$ sudo mount -a -t nfs4 -o remount

Komennot suorittuivat ilman sen ihmeellisempiä virheilmoituksia, mutta ongelma pysyi samana: NFS-asiakas oli vahvasti sitä mieltä, että kotikansiot omistaa ei-kukaan. Siispä NFS-palvelimeni kimppuun.

WLAN-verkon ylläpitäjä ei vastuussa waretuksesta

Avoi­mia WLAN-verk­koja voi Suo­mes­sa­kin pyö­rit­tää il­man pel­koa sa­tun­nai­sen wa­ret­ta­jan te­ko­jen mak­su­mie­hek­si jou­tu­mi­ses­ta, ai­na­kin tois­tai­sek­si.
Kuva: Squallwc: Wifi Router.
CC By-NC-ND 2.0

Avointen WLAN-verkkojen käyttäminen ilman erillistä lupaa on ollut laillista jo jonkin aikaa, ja eilen kysymys siitä, kuka on avoimessa WLAN-verkossa vastuussa laittomuuksista, sai ainakin tilapäisesti lisää selvyyttä.

Käräjäoikeus näet katsoi, ettei laittomasta kopioinnista voi viedä hirteen sitä, joka pitää warettajan käyttämää avointa WLAN-verkkoa pystyssä. Tapauksen kantajana oli luonnollisesti TO-mafian ykkösnyrkki TTVK, ja vastaajana Turre Legalin avustamana ihan tavallinen yksityishenkilö. Turre Legal kiteyttää hyvin päätöksen tärkeyden blogissaan:

Toppista tapauksessa avustanut Turre Legalin Ville Oksanen toteaa: ”Tällä päätöksellä on merkittäviä vaikutuksia suomalaisen tietoyhteiskunnan avoimuuden kannalta. Tämän päätöksen jälkeen avoimen WLAN-yhteyden tarjoaminen on edelleenkin mahdollista. Päinvastainen tuomio olisi tarkoittanut, että avoimen yhteyden tarjoaminen olisi muuttunut oikeudellisesti mahdottomaksi.”

Elisan huoltotiedotteet tulevat liian puskista

Elisan verkko­huolto­tiedot­taminen ei ole mieles­täni oikein onnis­tunut viime aikoina.
Kuva: Kuvakaappaus/ elisa.fi

Yleensä olen ollut tyytyväinen siihen, miten käyttämäni ISP Elisa toimii ja palvelee asiakkaitaan. On kuitenkin eräs asia, joka on saanut minut välillä hermoromahduksen partaalle: Elisan tiedottaminen suunnitelluista verkonhuolloistaan.

Elisahan huoltaa nykyään verkkoaan kahtena yönä joka kuukausi, ja huollot ovat omiaan aiheuttamaan Internet-yhteyden pätkimistä. Jos nettiyhteys ei yöllä toimi, tämä tarkoittaa sitä, että esim. varmuuskopioiden ajo pilveen tai päivitysten lataaminen valmiiksi yön aikana jää suorittamatta.

OKM: Kasettimaksu kaikkeen

OKM:n ni­meä­män rat­kai­su­neu­vot­te­li­ja Mar­kus Lei­ko­lan hy­vi­tys­mak­su­rat­kai­su­mal­lis­sa ra­haa ke­rät­täi­siin ny­kyis­tä vä­hem­män tal­len­nus­vä­li­neis­tä ulot­ta­mal­la mak­su kos­ke­maan esi­mer­kik­si eri­lai­sia tie­to­ko­nei­ta, ku­ten tab­let­te­ja.

Kuva: oliverlindner: iPad. CC BY-SA 2.0

Opetus- ja kulttuuriministeriössä (OKM) on jo jonkin aikaa pohdittu sopivaa ratkaisua yksityisen hyvitysmaksun tulevaisuudesta. Nyt OKM tiedottaa, että hankkeen ratkaisuneuvottelijaksi nimetty filosofian kandidaatti Markus Leikola on saanut 30-sivuisen ratkaisumallinsa valmiiksi ja luovuttanut sen kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle.

Ehdotuksessa lähdettäisiin muuttamaan koko hyvitysmaksukonseptia siten, että nykyisen vahvan laiteperusteisen maksun sijaan rahaa kerättäisiin vähän sieltä sun täältä: mukana listalla ovat nykyisten tallennusmedioiden ja -laitteiden lisäksi mm. pöytä-, tabletti- ja kannettavat tietokoneet, tulostimet, pilvitallennuspalvelut, ISP Viihde -palvelut, DRM:ttömät web-streamit, maksu-tv-kanavat, e-kirjat ja sanomalehdet. Kantavana ideana Leikolalla ilmeisesti on ollut, että jos tuotteen tai palvelun avulla on mahdollista kokea tai siirtää tekijänoikeussuojattua, mutta yksityisen kopioinnin piiriin kuuluvaa materiaalia, pitää siitä maksaa. Järjestelmää hän nimittää kolmipistemalliksi.