Vanha sivusto

Tämä on vanha itQ.fi-sivusto, ja sisällön ylläpitäminen sille on lopetettu. itQ siirtyi WordPress-alustalle 6.6.2015.

sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Kurkistus konehuoneeseen

Viihde-elektroniikan kirjaimel-
lisena varjopuolena on kaape-
lointi. Tämä kuva on tietokonei-
deni takaa.


Kuva: Riku Eskelinen
CC BY-SA 3.0
Ajattelin vaihteeksi kirjoittaa jotain henkilökohtaisempaa, ja mikä olisi sen parempi aihe kuin harrastustoiminnan puitteiden esittely. Tässä kirjoituksessa kerron hieman, mitä Rikun komentokeskuksesta löytyy.

Kuvat ovat itse kännykkäkamerallani (Nokia 5800XM) ottamia, ja tämän takia muokatessa kuvien laatu ja realistisuus on kärsinyt selvyyden takia. Kuvia saa käyttää Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0:n mukaisesti.

Lisäys: Kuvia voi ihmetellä isompana klikkaamalla niitä.

Komentokeskukseni yleisesti

Kuvassa lähes kaikki olennainen. Tason alla säilytän kaikkea vähemmän olennaista,
kuten tarvikkeita ja tulostinta. Kytkin ja reititin sekä UPS ovat myös tason alla, joskin
pölyn kertymisen estämiseksi paperikannella suojattuna.


Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0
Suurin osa laitteista sijaitsee yhdellä seinällä leveän tason päällä ja alla. Näihin laitteisiin lukeutuvat (kuvassa vasemmalta oikealle, ylhäältä alas) jauhesammutin, kuvaputkinäyttö, web-palvelin, työpöytäkone, tiedostopalvelin, Nintendo Wii, televisio, laatikollinen varaosia ja muita tarvikkeita, tulostin, reititin, kytkin, UPS ja lisää tarvikkeita.

Tulostimena käytän HP:n DeskJet D2680:aa, joka on vaihtolaite alkuperäiselle D2660:lle (tausta). Tämä tulostin on toiminut mallikelpoisesti saapumisestaan saakka.

Tulostimen kaverina alarivillä on D-Link DIR-600 -reititin, joka saa sillatulta Elisa Viihteen kaapelimodeemilta Internetin, ja jakaa sen NAT:lla muille koneille niin langallisesti kuin langattomasti. Laitteen ainoa haitta on se, että kun jouduin ostamaan sen kiireessä saadakseni porttiohjaukset toimimaan (EV:n kaapelimodeemissa kun ei ole porttiohjauksia), tulin ostaneeksi halvimman mahdollisen laitteen, joten lähiverkko tuolla laitteella on vain 100Mbps. Itse modeemia ei tuolla ole, vaan modeemi on huoneen toisella puolella kaapelissa kytkettynä, ja siitä lähtee seinää myöten tyylikäs verkkokaapeli reitittimelle.

Viime vuoden syksyllä ostin D-Linkin kaveriksi gigabittisen TP-Linkin LT-SG1008D-kytkimen nopeuttamaan tiedonsiirtoa toistaiseksi tiedostopalvelimen ja työpöytäkoneen välillä.

Web-palvelin KServer-Secondary

Etupaneelissa oleva "MAK-HARJ12"-tarra
on oppilaitoksen peruja, kuten myös kyl-
jen aito Microsoft Windows 98 -lisenssi-
tarra.


Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0
Hankin Secondaryn oppilaitokseltani muutamalla eurolla joskus vielä opiskellessani MSKK:lla datanomiksi. Kone on Compaq Deskpro vuodelta kivi ja miekka (BIOS:n päiväys on 18.8.1999), ja sisuksissa sykkii 500-megahertsinen Intel Pentium 3. Muistia koneessa on 256 megatavua, ja kiintolevynä (käsittääkseni alkuperäinen) 40 Gt IDE-levy.

Secondary on toiminut enemmän kuin hyvin: se on äärimmäisen hiljainen ja lisäksi se on osoittautunut varsin vakaaksi. Näillä meriiteillä se on viime vuodet toiminut lähinnä omien verkkosivujeni palvelimena Ubuntu Server käyttöjärjestelmänään. Lisäksi irssini pyörii tällä koneella: kirjaudun siihen mistä sattuu SSH:lla.

Vaikka kone toistaiseksi toimiikin hyvin, alkaa ikä näkyä suorituskykyä tai muistia vaativissa tehtävissä. Sen takia olen usein harkinnut sen korvaamista uudella koneella, mutta toistaiseksi rahatilanteeni ei sitä ole mahdollistanut.

Työpöytäkone KServer-Fukushima

Fukushiman etupaneelissa on
polttava DVD-asema lähinnä var-
muuskopioiden polttelua varten,
sekä DealExtremestä tilaamani
kortinlukija-USB-ESata-kuuloke-
paneeli. Kotelon omat USB-pai-
kat irrotin emolta saadakseni
kaikki liitynnät samaan panee-
liin.
Kuva: Riku Eskelinen, CC-BY-SA 3.0
Fukushima on toiseksi tuorein tietokonehankintani: tilasin tietokoneen koottuna paikallisesta JK-Centeristä entisen työpöytäkoneen, KServer-Tapsajuniorin tilalle. Koneessa on Intelin 2-ytiminen i5 650 -suoritin 3,2 GHz nopeudella. Muistia on riittävät 4 gigatavua.

Käyttöjärjestelmän tiedostot ovat varsin riittävän kokoisella 500 gigan kiintolevyllä, ja itse ydin ladataan gigan flash-levyltä. Käyttöjärjestelmänä tässä koneessa on Ubuntun 11.10.

Kotikansion tiedostot tulevat tiedostopalvelimen NFS:ltä gigabittisen yhteyden saattelemana, joten Fukushiman muhkea kiintolevy on kovin vähäisellä käytöllä.

Käytän yleensä Unityä tai Gnome3:a kuvaputkinäytöltäni, mutta videoiden katselua varten vaihdan XBMC-mediakeskukseen ja FullHD-televisiooni. Toistaiseksi tosin TV on kytketty VGA:lla, sillä Fukushiman näytönohjaimesta ei voi saada kuvaa sekä HDMI:lle, että DVI:lle/VGA:lle (DVI+VGA -yhdistelmä toimii). Vika on käsittääkseni raudassa.

Näytönohjaimena käytän ATi Radeon HD 3450:aa, jossa riittää juuri sopivasti potkua 1080-kuvan pyörittämiseen ilman ongelmia. Sen sijaan joko raudan tai ajurin rajoitukset tulevat vastaan siinä, että sekä kuvaputkea että TV:tä ei voi käyttää samaan aikaan vierekkäin, sillä yhteisresoluutio kasvaa liian suureksi. Tällaiseen tosin harvemmin on tarvetta, sillä onhan näyttöjen välissä melkoisesti kaikenlaista.

Tiedostopalvelin KServer-Mythbuster

Mythbusterissa ei ole lainkaan
ulkoisia asemia. Huomaa lisäk-
si virtanappulan puuttuminen:
irrotin sen, jottei kukaan vahin-
gossa sammuta konetta.


Kuva: Riku Eskelinen,
CC-BY-SA 3.0
Uusin tietokoneeni on Mythbuster-tiedostopalvelin, jonka ostin niinikään valmiiksi koottuna JK-Centeristä. Se korvasi kuolemaa tehneen ja muutenkin lähes kaoottisen tiedostopalvelinviritelmä KServer-Einsteinin. Suorittimena koneessa on kaksiytiminen Intelin i3 2100, joka käy 3,1 GHz:n taajuudella.

Muistia tässä koneessa on niinikään neljä gigaa, mutta kiintolevyjen osalta kokoonpano on mielenkiintoisempi: koneen kaikki kuusi SATA-paikkaa ovat käytössä, ja näistä jokaisessa on kiinni 500-gigainen kiintolevy. Yksi näistä on käyttöjärjestelmälevy - jälleen kerran 500 gigaa osoittautui melkoiseksi yliampumiseksi siihen tarkoitukseen.

Muut viisi levyä ovat ohjelmallisella RAID5:lla liitettyinä samaan lähes kaksiteraiseen pakkaan, joka on lisäksi salattu dm-cryptillä. Pakan tiedostot jaetaan NFS:llä muiden tietokoneiden - Fukushiman, Eee:n ja avovaimoni läppärin, sekä tulevaisuudessa Raspberry Pin - käyttöön.

Mythbusterille on lyhyen historiansa aikana tullut myös muita tehtäviä, ja tällä hetkellä se pyörittää virtuaalipalvelin KServer-Virtual01:stä VirtualBoxissa, sekä toimii DNS-palvelimena, jolloin koneita voidaan kutsua niiden oikeilla nimillä IP-osoitteiden sijaan.

Telkkari ja Wii

Sääli, ettei Wiissä ole HDMI-lähtöä. Huomaa TV:n päällä olevan IR-lähettimen
violettina hehkuvat ledit.


Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0
Philipsin FullHD-telkkari ei ole varsinaisesti telkkari, koska sillä ei voi katsoa TV-ohjelmia (in your face, TV-lupatarkastaja). Sen sijaan käytän sitä videoiden katsomiseen Fukushimalta ja Nintendo Wiillä pelaamiseen.

Vaikken voikaan katsoa suoraa TV-lähetystä, en joudu silti elämään ilman TV-ohjelmia, kiitos Elisa Viihteen. Tallennan kiinnostavat ohjelmat EV:n verkkosivujen ohjelmaoppaasta, ja katson ne tietokoneelta TV:lle tuoden vaikka vain 5 minuuttia ohjelman päättymisen jälkeen. Näin säästän yli 250 euroa vielä tänäkin vuonna.

Miniläppäri KServer-Eee

Ajat ovat olleet kovat miniläppäri
Eee:lle, mutta se toimii edelleen.


Kuva: Riku Eskelinen, CC-BY-SA 3.0
Hankin Asuksen Eee-miniläppärin kesällä 2008, kun ne olivat kuuminta hottia. Aika ei ole kohdellut Eee:tä hyvin, ja sen surkea 700-megahertsinen suoritin ynnä 512Mt RAM on tehnyt siitä kovin kehnon välineen nykyverkkosivujen käyttöön. Kun vielä läppärin akku lakkasi toimimasta vuonna 2010, on miniläppärin ykkösvaltti, siirrettävyys, menetetty. Tarkoittaako tämä sitä, etten käyttäisi konetta? Ei tietenkään.

Eee on paikallaan öiseen sohvanpohjadatailuun, jos sitä vertaa kovaääniseen pöytäkoneeseen, jonka kuvaputkinäyttö valaisee puolet pienestä kaksiosta. Vaikka Lubuntu vie lähes koko piskuisen neljän gigan SSD-levyn, ja 800×480 -resoluutio tekee tiukkaa lähes millä tahansa verkkosivulla surffatessa, on konetta edelleen mahdollista käyttää. Lisäksi Eee on helppo ottaa matkalle mukaan, niin kauan kuin paikasta löytyy WLAN ja pistorasia.

Olen kyllä usein harkinnut uuden läppärin hankkimista (huomaa kuvan Gigantin mainoslehti), mutta rahatilanne on tässä suurimpana esteenä. Toisaalta en myöskään mielelläni maksaisi Microsoft-veroa, mutta käyttöjärjestelmättömien läppärien osalta kotimainen tarjonta on todella vähissä.

Muuta mukavaa


Eikä siinä vielä kaikki! Kotoani löytyy myös useita enemmän tai vähemmän toimivia tietokoneenraatoja, sekä useita laatikollisia erilaisia kaapeleita, sovittimia ja muita härpäkkeitä.

Eräästä aarrearkussani makaa mm. useita verkkojohtoja, kaukosäätimiä,
yksi ADSL-modeemi, rikkinäinen akkuparistolaturi, jatkojohtoja, näppäi-
mistö ja MP3-soitin. Eikös meillä kaikilla ole tällaisia roinalaatikoita?


Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA-3.0
Valitettavasti kuvaushetkellä kahvihammastani
ei kolottanut, joten kannu kumisee tässä tyhjyyt-
tään. Yleensä keitän kerralla kuusi "isoa kuppia".


Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0
(Kunnia-)maininnan ansaitsee myös kahvinkeitin. Tällä hetkellä minua palvelee Electroluxin 1080-wattinen EKF 3100, mutta olen omakohtaisissa tutkimuksissani havainnut, että näiden keskimääräinen käyttöikä on vuodesta kahteen.

Keittimeen mahtuu kymmenen "isoa kuppia" (vastaa n. 5-6 oikeaa kahvikupillista) tuota mustaa kultaa, ja välistävetäminen on tippalukon ansiosta mahdollista. Erityisesti arvostan keittimessä kahta asiaa: irrotettavaa ja sangallista suodatinpussikoria, ja selkeää ulospäin näkyvää veden mitta-asteikkoa.

Jos minulla olisi kaikki maailman rahat, joisin vain ja ainoastaan Pauligin tummaa Gold Labelia, mutta koska näin ei ole, joudun tyytymään vähemmän täydellisiin kahvilaatuihin. Tällä hetkellä kierrossa on Pauligin normaali Presidentti, joka on varsin makoisaa sekin. Kahvini juon yleensä joko Muumipeikko- tai Ubuntu-kupista, joista jälkimmäinen on vetoisuutensa puolesta parempi.

Lopuksi vielä kuva Fukushiman takaisesta kaapelihelvetistä:

Johtoja joka lähtöön. Miksei langatonta sähköä ole vielä saatavilla?
Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA-3.0

Ei kommentteja :