Vanha sivusto

Tämä on vanha itQ.fi-sivusto, ja sisällön ylläpitäminen sille on lopetettu. itQ siirtyi WordPress-alustalle 6.6.2015.

perjantai 16. joulukuuta 2011

Yle-vero: kikkailua ja kusetusta

Yle tuottaa useita uutislähetyksiä joka
päivä. Nämäkin lähetykset tultaneen
maksamaan Yle-verossa vuodesta 2013
alkaen.
Kuva: Matti Mattila: YLE News Studio
CC-By 2.0
Vuonna 2009 kirjoitin - monien muiden tapaan - siitä, että Yleisradion rahoitukseksi kaavailtaisiin Yle-maksua. Kun kansa älähti, päätettiin Ylen uusi rahoitusmalli jättää hautumaan. Ilmoille heitettiin myöhemmin käytännössä kaksi mallia: joko talouskohtainen 170 euron suuruinen mediamaksu, tai Ylen rahoittaminen valtion budjetista.

Kaikessa hiljaisuudessa on valmisteltu kuitenkin näiden kahden sekasikiötä: Yle-veroa. Eduskuntaryhmät ovat nyt yksissä tuumin nyökkäilleet hyväksyvästi ja kiitelleet viestintäministeri Krista Kiurua ehdotuksesta. Asian mediaan noususta siihen, että muutos on käytännössä lyöty lukkoon kului vain yksi päivä, eikä liene sattumaa sekään, että asia päätettiin juuri ennen joulua. Toisin sanoen vaikuttaa siltä, että rahoitustapa haluttiin vetää läpi matalalla profiililla ja nopeasti, jotta vuoden 2009 kaltainen kohu ei pääsisi nousemaan.

Olisiko kohulle sitten aihetta? Lyhyt vastaus: kyllä, useammallekin.


Ensinnäkin jo mainitsemani asian tarkoitushakuinen piilottelu ja salailu ei anna kovinkaan hyvää kuvaa siitä, miten asioita tasavaltamaassa hoidetaan. Samaan aikaan valtamediat - tarkoituksella tai ilman - antavat ihmisten ymmärtää, että Yle-vero olisi sama kuin aikaisemmin suunniteltu Ylen rahoitus verovaroin valtion budjetin ohjaamana. Kaiken kaikkiaan rivikansalaiselle ei ole annettu mahdollisuuksia tuoda epäkohtia julki; eikä näin selvästi ole haluttukaan.

Tehdäänpä asia selväksi: Suunniteltu Yle-vero toteutuessaan olisi vuodesta 2013 TV-maksun korvaava, lähes kaikkien täysi-ikäisten1 maksettava, progressiivisesti kasvava veroksi nimetty maksu, jolla rahoitetaan televisio- ja radiorahastoa, joka rahoittaa puolestaan Yleä. Tällä tavalla halutaan rahoittaa Ylen noin 500 miljoonan vuotuiset toimintakustannukset.

Liikenne- ja viestintäministeriön julkilausumassa (PDF) tällaisen taktiikan käyttämistä tavanomaisen verotuksen ja valtion budjetin sijaan perustellaan seuraavasti:
Yleisradio Oy:n riippumattomuuden turvaamiseksi on perusteltua, että julkisen palvelun vero ei sisälly valtiontalouden kehyksiin.
Käytännössä en kuitenkaan usko, että Ylen riippumattomuus olisi kiinni siitä, mitkä puolueet Suomessa istuvat hallituksessa. Pidänkin todennäköisenä, että tällä tavalla halutaan välttää sitä, että Ylen kasvava budjetti aiheuttaisi jonkinlaisia leikkauspaineita. Tällöin Yleisradio olisi etuoikeutetussa asemassa muihin verorahoja käyttäviin organisaatioihin.

Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen on Ylen blogissa vähemmän yllättäen tyytyväinen tilanteeseen:
Yleisradiolle päätös on hyvä. Ensinnäkin saamme pitkäjänteisen ratkaisun, joka antaa meille mahdollisuuden suunnitella toimintaamme vuosiksi eteenpäin. Toiseksi voimme palata kestävälle kehitysuralle ja tehdä panostuksia joista olemme joutuneet tinkimään. Näitä ovat tietotekniikka, ohjelmahankinnat ja etenkin panostukset henkilöstöön. Ja kolmanneksi saamme työrauhan. Voimme keskittyä tehtäväämme kaikin voimin.
Jokainen voi itse miettiä, onko tulevaisuudessa täysin verovaroin kustannettavan mediatalon kustannukset suhteessa siihen, mitä se tarjoaa ja ennen kaikkea suhteessa siihen, mitä sen tulisi tarjota. LVM:n julkilausumassa kerrotussa muutosehdotuksessa Yleä koskevaan lainsäädäntöön Yleisradion tehtäviä oltaisiin laajentamassa: seuraavat sanankäänteet ovat ehdotuksen 7. pykälän alusta (vrt. nykyinen lainsäädäntö; muutokset lihavoitu):

Yhtiön tehtävänä on monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja muita julkisen palvelun sisältöpalveluja voidaan tarjota yleisissä viestintäverkoissa valtakunnallisesti ja alueellisesti.
Ylen tilinpäätöksestä vuonna 2010 paljastuu,
että henkilöstökuluihin (palkkoihin, eläkkei-
siin, erorahoihin ym.) upposi lähes 220 mil-
joonaa euroa. Tämä on vajaa 70 000 euroa
jokaista ko. vuonna Ylellä ollutta vakituista
kohden, n. 5800 €/kk.
Kts. alaviite 3.

Lähteet: Yle: Talous ja tilinpäätös, Yle: Henkilöstö.
Grafiikka: Riku Eskelinen/ Public Domain.

Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Myöhemmin saman pykälän kohdissa Yleis­radiolle on lisätty myös kult­tuurin säilyttä­mis­vel­vollisuus (2. kohta) ja ohjel­mistojen painotus nuori­solle (3. kohta). Missään vaiheessa mistään Ylen nykyi­sistä vaati­muksista ei tingitty.

Kuitenkin mielestäni olisi paikallaan miettiä, mitä Ylen pitää tehdä ja millä intensi­teetillä. Löysät pois, kuten sanotaan. Lisäksi Yle voisi kehitellä myös muita rahoitus­keinoja: se tuottaa paljon ohjel­mistoa, mutta käsityk­seni mukaan esimer­kiksi koti­maista draamaa ei juurikaan viedä ulko­maille. Myöskin ulko­maisten ohje­lmistojen hankin­nassa leikat­tavaa riit­tänee. Enkä pitäisi Yleä sen puolueel­lisempana tai riippumat­tomampana2, vaikka se esittäisi mainoksia ohjelmiensa välissä.

Kaiken kaikkiaan suunniteltu Yle-vero on varsin poikkeuksellinen ja epäoikeudenmukainen järjestely, jossa korostuu hyvin nyky- ja ikiaikainen suomalainen päätöksenteko: asioita tehdään kansalta salaa ja sen kannasta piittaamatta lyhytnäköisen oman edun (tässä tapauksessa Yle-mammutin ylläpitämisen ja oman perseen suojaamisen) tavoittelemiseksi, vaikka helpompia ja kunniallisempia - joskin joillekin yksilöille kipeitä - ratkaisuja olisi tarjolla.

--
1) Yli 7813 € vuodessa tienaavien. Summa on reilu 651 euroa kuukaudessa.
2) Melkoinen sanahirviö, vai mitä?
3) Esimerkkini on tarkoituksella provosoiva: oikeastihan kaikki henkilöstökulut eivät sujahtaneet vakkareiden palkkoihin.
Disclaimer: Tämä on mielipidekirjoitus. Olen yrittänyt pitää omat ja muiden mielipiteet erillään toisistaan ja tosiasioista, sekä mainita lähteet. Jos ajatuksenkulussani on virheitä tai jokin jäi vaivaamaan, kirjoita kommentti. Muutenkin saa kommentoida, kuten aina.

Ei kommentteja :