Vanha sivusto

Tämä on vanha itQ.fi-sivusto, ja sisällön ylläpitäminen sille on lopetettu. itQ siirtyi WordPress-alustalle 6.6.2015.

perjantai 28. tammikuuta 2011

Tieto ja miksi haluan sen olevan vapaata

(Openclipart)
Suomessa on tuomittu viime vuosina ihmisiä muhkeisiin vahingonkorvauksiin piratismista, eli tiedon levittämisestä eteenpäin ilman että tekijä saa siitä korvausta. Varastamiseksi en sitä sanoisi, sillä kuten moni ennen minua on sanonut, ei omistajalta viedä mitään.

Tieto haluaa levitä. Se leviää muuttumattomana tai muuttuneena jatkuvasti välityksellämme: kerromme toisillemme kokemuksia ja näin kasvatamme toistemme tietämystä. Kouluissa tietoa suorastaan hakataan lasten kalloihin.

tiistai 25. tammikuuta 2011

IT-viikko: OP-pankin viat johtuivat Tiedon konesalista

Kuvakaappaus/ op.fi

Kirjoitin eilen OP-Pohjolan häiriöstä, ja epäilemästäni vian aiheuttajasta. Tänään IT-viikko uutisoi, että vika todellakin oli Tiedon järjestelmissä:
OP-Pohjolan järjestelmävika on paikallistettu. Vika johtuu Tiedon konesalista ja sen tietoliikenteestä.
Finanssikonserni on ostanut käyttöpalvelut tietotekniikkatalo Tiedolta. Yhtiöillä on yhteisyritys Finanssidata. Tiedon konesaleissa pyörivät OP-Pohjolan järjestelmät.
Vika saatiin korjattua tänään aamuyöstä, ja OP-Pohjolan tietohallintojohtaja Marco Halén kertoo IT-viikon jutussa, että OP-Pohjola tulee vaatimaan Tiedolta korvauksia asiaan liittyen. Halén kertoi jutussa, että:
Palvelun luonteesta johtuen järjestelmä on rakennettu niin, että palvelut pyörivät kahdessa konesalissa. Jostain syystä konesalien välinen tietoliikenne ei toiminut.
IT-viikon uutisointi ei anna kovinkaan tarkkaa kuvaa itse viasta, mutta Osuuspankin verkkosivujen tiedotteessa sen sijaan kerrotaan yllättävän tarkasti tilanteesta:
Häiriön syy oli poikkeuksellinen virhetilanne konesalissa. Häiriön syytä ei vielä ole kyetty täysin selvittämään. Todennäköisin syy tällä hetkellä näyttää olevan verkon kytkin, joka on asetettu (konfiguroitu) väärin. Verkon kytkin jakaa verkon liikennettä. Jos se ei toimi, tieto ei liiku verkossa.
Myös yllättäen, ja toisin kuin arvelin eilisessä kirjoituksessani, OP osoittaa julkisesti syyttävällä sormellaan Tietoa:
Kuka vastaa verkon toiminnasta?
Tieto Finlandilla on vastuu OP-Pohjolan tietoverkon rakentamisesta, toiminnasta ja mahdollisten virheiden korjaamisesta.
Tiedon logo/
Tieto
Hieman jää mietityttämään tämä kaksi konesalia -skenaario. Voisiko olla niin, että OP-Pohjola halusi - kuten voisi ajatella järkevää olevan - palvelunsa kahdennettua niin, että vaikka toinen sali katoaisi verkosta (tai yhteys toisesta toiseen katkeaisi), homma pelittäisi. Sitten Tieto on toteuttanut homman niin, että eri komponentit on jaettu eri konesaleihin ilman minkäänlaista tämän tason replikointia. Paperilla kaikki näyttää hyvältä, tyyliin "uu jeah kaks konesalia", mutta kun jotain räjähtää, mikään ei toimi.

Tällaista skenaariota voisi verrata siihen, että halutaan kahden levyn RAID-1¹, mutta todellisuudessa asetetaankin RAID-0¹. Tällöin voidaan vastata kyselyihin "Onko siinä nyt se RAID?" kirkkain silmin: "joo joo". Sitten kun toinen levy poksahtaa, on kaikki rikki ja hajalla, vaikka niin ei pitänyt käydä.

Mainittakoon vielä, etten todellakaan tunne OP-Pohjolan järjestelmiä, ja heitin edellä vain tällaisenkin ajatuksen ilmaan.

Openclipart
En tiedä, mikä saa "kaikki" suomalaiset suuret yritykset ja yhteisöt hankkimaan palvelunsa Tiedolta. Olisiko niin, että Suomessa on liian vähän kilpailua? Sitten kun yritykset pyrkivät ulkoistamaan kaiken mahdollisen, varsinkin IT:n puolella, tulokset ovat yleensä mitä ovat, sillä syvällinen tuntemus järjestelmiin puuttuu.

Mielestäni tällaisissa yhteiskunnan kannalta melko tärkeissäkin järjestelmissä ei kannattaisi ylipäänsä lähteä sille tielle, että yritetään ulkoistamalla hakea säästöjä, sillä kuten tämäkin esimerkki opettaa, ne säästöt ovat vain väliaikaisia. Kun hommia tehtäisiin "ihan itte", alusta loppuun, luotaisiin suomalaiselle IT-alalle lisää työpaikkoja, mikä on melko kestävää kehitystä mielestäni. Enkä minäkään pahakseni pistäisi, vaikka töitä tältä alalta saisinkin.

--
1) Lisätietoa RAID:ista, Wikipedia

maanantai 24. tammikuuta 2011

OP ja Pohjola nurin, mikä mättää?

Kuvakaappaus/ op.fi
Mediassa on tänään uutisoitu [Iltalehti.fi; IT-viikko] OP-Pohjolan verkon kaatumisesta, joka kaatoi Osuuspankin ja Pohjolan verkkosivut, esti korttiostot ja jopa sulki osan konttoreista. Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä julkisuudessa selvää, mikä tarkalleen ottaen on rikki, miksi ja milloin se saadaan korjattua.

Kuitenkin IT-viikon jutun kommenteissa esitetään syylliseksi Tietoa, joka on tässäkin blogissa useampaan otteeseen esiintynyt erinäisten teknisten ongelmiensa tähden.

Kun Suomessa tietojärjestelmien kanssa tapahtuu "jotain legendaarista", on yleensä arvattavissa että tavalla tai toisella Tiedolla, entisellä TietoEnatorilla, on sormensa pelissä. Näin oli mm. Sampo Pankin verkkosivu-uudistuksessa, sähköisessä äänestämisessä, yhteishaun kouluta.fi:ssä, ja seurakuntavaalien tulospalvelussa.

Tiedon logo/
Tieto
En nyt sano, että viat olisivat välttämättä joka kerta johtuneet nimenomaan Tiedosta - sillä toteuttaahan isoja kokonaisuuksia useampi taho kukin omalta osaltaan - mutta sellaisenkin johtopäätöksen voisi joku vetää, ettei Tiedon mukana häärääminen ainakaan paranna palvelun tai muun toteutuksen toimivuutta.

Julkisuudessa syyllistä saadaan tämän suhteen todennäköisesti kuitenkin turhaan etsiä, sillä OP-Pohjola tai vian aiheuttaja - olkoon kuka tahansa - ei siitä millään lailla hyödy. Sen sijaan OP-Pohjolan norsunluutorneissa varmasti ollaan hyvinkin perillä siitä, mitä kulissien takana tapahtuu.

(Openclipart)
Asian selventämiseksi täytyy siis ryhtyä tekemään salapoliisityötä. Kuvittelisin, että tässä taustalla on nimenomaan ongelma verkkosivuihin ja/tai verkkoyhteyksiin liittyvässä toteutuksessa. Op.fi antaa IP-osoitteeksi 157.124.22.23 ja pohjola.fi 157.124.22.32. Whois-tietojen mukaan IP-alue 157.124.0.0-157.124.255.255 kuuluu OP-Pohjola Group Central Cooperativelle, ja mnt-by (maintained by, hallitsija)-kentässä lukee TE-ENERGY-NOC, jossa TE viittaa Tiedon edelliseen TietoEnator-nimeen. Eli kyllä, jollain tavalla tässäkin Tiedolla on osansa.

Tiedon verkkosivuilla on myös oma casensa OP-Pohjolalle (englanniksi). Case liittyy muutaman viikon takaiseen migraatioon, joka ei silloin aiheuttanut muutaman tunnin odotettua katkosta pidempää häiriötä. Voisiko olla, että jokin tuossa on mennyt pahemman kerran pieleen näyttäytyen vasta nyt? Todennäköisesti.

Tieto on muuten ollut toteuttamassa keissiensä mukaan myös mm. Automatian (Otto-automaatit), If-vakuutusyhtiön ja Nordean IT-ratkaisuja. Saa nähdä, milloin niiden "kaikki" on nurin ja kuka silloin on vastuussa vioista.

--
Disclaimer: Haluan tässä korostaa vielä, ettei minulla ole mitään vedenpitäviä todisteita Tietoa vastaan tässä asiassa, vaan esitän oman valistuneen arvaukseni asiaan. Jos jokin asia on mielestäsi väärin tai olet mielestäsi muuten enemmän oikeassa, oikaise toki asiaa kommenteissa niin korjaan tekstiä sen mukaan. Myös muutenkin sydäntään saa purkaa kommentteihin, kuten aina.

tiistai 18. tammikuuta 2011

Uusia leluja

Tilasin jokin aika sitten DealExtremestä tavaraa reilulla 60 taalalla (45 eurolla), ja hiljalleen ensimmäisen osan toimitus alkaa lähestyä postitusvaihetta. DX:stä löytyisi varmasti vaikka mitä muutakin "tuiki tarpeellista", mutta tällä kertaa tilasin tällaista:

Gigan flash-levy IDE-väylään (SKU 51805; 18,40 USD)
Kuva: DealExtreme
Tämä pienehkö mutta kohtuuhintainen flash-levy herätti mielenkiintoni heti kun se ilmestyi New Arrivals -osastoon. En osaa sanoa, kuinka nopea tuo todellisuudessa on, mutta luultavasti kuitenkin nopeampi kuin keskimääräinen IDE-kovalevy. Ajattelin tuon laittaa pöytäkoneeseeni (jossa on muutenkin antiikkista rautaa sisällä, kiitos olemattomista alan työllistymismahdollisuuksista johtuvan taloudellisen tilanteeni) kovalevyn kaveriksi, ja siirtää sinne Ubuntun kernelin. Sillä konstilla voisi koittaa saada nipistettyä muutaman sekunnin käynnistysajasta. Tarkoituksena on pitää kirjoitukset minimissä, jotta levy ei kulu turhan nopeasti - tämänhintaiselta levyltä tuskin kovin edistyneitä kulumisenestoja löytyy.

Bluetooth-dongeli USB-väylään (SKU 37210; 2,29 USD)
Kuva: DealExtreme
Avovaimoni HP-kannettavassa ei sisäänrakennettua sinihammasta ole, mutta tiedostojen siirto kännykän ja koneen välillä on huomattavasti näppärämpää Bluetoothilla kuin USB-kaapelilla. Onneksi DX:stä löytyy Bluetooth-palikoita joka lähtöön ja tämä pikkupalikka ei juuri Gillejä kuluta. Kestävyys on luultavasti taattua Made in China -laatua, mutta sittenhän ostetaan uusi palikka ja luonto sekä alipalkattu kiinalainen kolvaaja kiittää. Uskoisin, että myös ulkoasu on tarpeeksi naisellinen käyttötarkoitukseensa.
Bluetooth-touchpad ja -mininäppäimistö (SKU 54059; 36,20 USD)
Kuva: DealExtreme
Pöytäkoneessani on tällä hetkellä langaton hiiri ja langallinen näppäimistö. Tämä on ihan toimiva viritys - useimmiten. Toisinaan haluaisin kuitenkin katsoa elokuvia sohvalta, johon näppäimistön USB-johto on auttamatta liian lyhyt. Pelkän hiiren avulla taas MPlayerin käyttö on yhtä tuskaa, eikä esim. pikainen surffailu onnistu. Lähinnä tuon takia ajattelin ostaa tällaisen "monitoimilaitteen". On minulla laatikonpohjalla pölyttymässä infrapunakaukosäädin ja sen USB-vastaanotin, mutta ei senkään avulla ihmeitä tehdä. Keksin varmaankin muitakin käyttötarkoituksia tälle laitteelle. Alunperin ajattelin ostaa USB-vastaanotin-version, mutta akullisuus, jo olemassaoleva Bluetooth ja vain muutaman dollarin kalliimpi hinta saivat muutettua mieleni tämän kannalle.

12 pientä riippukoodilukkoa (SKU 49420; 3,80 USD)
Nämä lukot ostin ihan puhtaasti koristeiksi, sillä en oikein usko että noilla lukoilla varkaita poissa pidettäisiin. Vajaa 25 senttiä (32 ¢) on sen verran mitätön hinta lukosta, että sen kehtaa maksaa vaikkei lukoilla mitään tekisikään. Tietty tuollaisia voisi harkita esim. kotelon lukitsemiseen omaksi kiusakseen, mutta kuten sanoin, en usko että noista muuhun oikein on kuin koristeiksi ja naurettaviksi. Tämä on muuten ainoa tuote, jota DealExtreme ei saanut ensimmäiseen lähetykseen. Onneksi postitus on ilmaista.

Posti kulkee Hong Kongista Suomeen kauan, joten realistista on toivoa että tuo ensimmäinen lähetys saapuu joskus helmikuun alussa. Toivoa sopii, että tavarat on kunnolla pehmustettu ja ettei posteljooni pelaa pesäpalloa postilaukkunsa sisällöllä missään vaiheessa matkaa, sillä haluaisin mieluiten kaiken ehjänä - tai no, noista riippulukoista nyt ei niin väliksi. Tietty toisinaan kohdalle osuu maanantaikappaleita, mutta yleensä niiden lähettäminen omalla kustannuksella takaisin tulee kalliimmaksi ja kestää kauemmin kuin sovinnolla uuden tuotteen tilaaminen.

Pakettia odotellessa...