Vanha sivusto

Tämä on vanha itQ.fi-sivusto, ja sisällön ylläpitäminen sille on lopetettu. itQ siirtyi WordPress-alustalle 6.6.2015.

lauantai 24. joulukuuta 2011

Mennyttä ja tulevaa, osa 2011

Joulu ja uusivuosi ovat jokavuotiseen
tapaansa ovella. Tänäkin vuonna on
tapahtunut kaikenlaista kirjoittamisen
arvoista.

Kuva: Openclipart
Vuosi 2011 on käymässä vähiin, ja nyt onkin hyvä hetki joulun- ja uudenvuodenvieton ohessa kerrata hieman, mitä tänä vuonna on tapahtunut, ja toisaalta arvailla ensi vuoden asioita.

Kirjoitin samanlaisen artikkelin viime vuonna, ja lähdenkin liikkeelle siinä heitetyistä ennustuksista tälle vuodelle.

maanantai 19. joulukuuta 2011

Clementine: musiikkisoitin täyttä timanttia

Amarok 1.4:stä esikuvanaan pitävä Clementine-
musiikkisoitin on tähän mennessä paras kokei-
lemani soitin.
Kuva: Clementine-logo/ Clementine-player.org
Ennen KDE4-aikakautta pidin KDE 3.5:n Amarok-musiikkisoitinta maailmankaikkeuden parhaana soittimena. Sitten julkaistiin liian raskas ja ruma KDE4, ja hieman myöhemmin uusi Amarok, josta en samoista syistä myöskään pitänyt.

Tuossa vanhemmassa Amarokissa (1.4-sarjassa) olivat ominaisuudet kohdillaan: siinä oli nopea musiikkikokoelmanhallinta, ja soittolistan suodattaminen lennossa eri kriteereillä oli helppoa. En muista, mitä toimintoja uuteen KDE4-Amarokiin siirtyi ja mitä ei, mutta lopetin sen käytön lähinnä epäkäytännöllisyyden takia.

Olen kuitenkin jo hyvän aikaa sitten löytänyt uuden musiikkisoitinten helmen: Clementinen. Clementine näyttää ja tuntuu siltä "hyvältä Amarokilta", mutta siinä on paljon myös sellaista, joka tekee siitä vieläkin paremman musiikkisoittimen. Minun onkin jo korkea aika kirjoittaa sitä ylistävä blogipostaus.

perjantai 16. joulukuuta 2011

Yle-vero: kikkailua ja kusetusta

Yle tuottaa useita uutislähetyksiä joka
päivä. Nämäkin lähetykset tultaneen
maksamaan Yle-verossa vuodesta 2013
alkaen.
Kuva: Matti Mattila: YLE News Studio
CC-By 2.0
Vuonna 2009 kirjoitin - monien muiden tapaan - siitä, että Yleisradion rahoitukseksi kaavailtaisiin Yle-maksua. Kun kansa älähti, päätettiin Ylen uusi rahoitusmalli jättää hautumaan. Ilmoille heitettiin myöhemmin käytännössä kaksi mallia: joko talouskohtainen 170 euron suuruinen mediamaksu, tai Ylen rahoittaminen valtion budjetista.

Kaikessa hiljaisuudessa on valmisteltu kuitenkin näiden kahden sekasikiötä: Yle-veroa. Eduskuntaryhmät ovat nyt yksissä tuumin nyökkäilleet hyväksyvästi ja kiitelleet viestintäministeri Krista Kiurua ehdotuksesta. Asian mediaan noususta siihen, että muutos on käytännössä lyöty lukkoon kului vain yksi päivä, eikä liene sattumaa sekään, että asia päätettiin juuri ennen joulua. Toisin sanoen vaikuttaa siltä, että rahoitustapa haluttiin vetää läpi matalalla profiililla ja nopeasti, jotta vuoden 2009 kaltainen kohu ei pääsisi nousemaan.

Olisiko kohulle sitten aihetta? Lyhyt vastaus: kyllä, useammallekin.

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

3 erilaista tekijänoikeusuutista

Tekijänoikeudet ovat hieno ajatus, mutta sillä rahansa tekevät
firmat eivät aina oikein viitsi toimia niinkuin pitäisi.

Kuva: Opensourceway/ Joshua Gajownik: Copyright License Choice
CC-By-SA 2.0
Olen tässä blogissa usein kirjoittanut siitä, miten tuhannen auringon voimalla omia etujaan ajavat tekijänoikeusjärjestöt - tekijänoikeusmafia - riistävät kuluttajia ja lobbaavat poliitikkoja oman agendansa edistämiseksi. Tähän liittyen jaan kanssanne kolme aiheeseen liittyvää uutista.

perjantai 25. marraskuuta 2011

"Scarlet v. SABAM" -jutun vaikutus Elisan TBP-estoon

EU-tuomioistuin päätyi belgialaisen ope-
raattorin puolelle. Elisan tilanteeseen se
ei välttämättä kuitenkaan tuo helpotusta.
Kuva: Balance Scale, Sepehr Ehsani,
CC-By-NC-ND-2.0
Kirjoitin noin kuukausi sitten Helsingin käräjäoikeuden päätöksestä, jonka mukaan Internet-operaattori Elisan olisi estettävä asiakkaidensa pääsy The Pirate Bay -sivustolle.

Samaan aikaan Belgian Teostoa vastaava SABAM-järjestö (Société belge des auteurs, compositeurs et éditeurs SCRL) ja sikäläinen operaattori Scarlet Extended SA väänsivät Euroopan unionin tuomioistuimessa siitä, voiko operaattoria pakottaa estämään laiton tiedostojenjako. EU-tuomioistuin on nyt päätöksensä tehnyt, ja tullut siihen lopputulokseen, ettei operaattoria voi velvoittaa estämään tällaista liikennettä.

Kirjoitukseni on pitkä (850 sanaa) ja ehkä hieman poukkoilevakin, mutta olen tässä pyrkinyt mahdollisimman tyhjentävästi kertomaan näistä asioista.

maanantai 21. marraskuuta 2011

Millainen on hyvä salasana - ja miksi?

Hyvä salasana on pitkä ja sisältää
mitä erilaisimpia näppäimistön
anteja.

Kuva: Keyboard, cafenut,
CC-BY-NC-SA-2.0
Viestintäviraston tietoturvaan keskittynyt CERT-FI -osasto julkaisi - viimeaikaisiin tietomurtoihin liittyen - jokin aika sitten ohjeen hyvästä salasanasta. Kuinka sitten keksiä sopiva salasana, kun joka palveluun tarvittaisiin oma, vähintään 15 kirjainta, numeroa ja muuta merkkiä sisältävä rimpsu, jota ei saisi kirjoittaa paperillekaan?

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Joomla 1.7.3 ja valikkokatastrofi


Kuva: Broken Glass Swoosh,
davetoaster; CC-BY-2.0
Käytän Joomla-julkaisujärjestelmää monilla hallitsemillani verkkosivuilla. Ohjelmiston uusimpaan vakaaseen 1.7 -sarjaan julkaistiin tietoturvapäivitys, joka nosti versionumeron 1.7.3:een. Asennus aiheutti kuitenkin harmaita hiuksia.

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Kahdenkympin kone pian todellisuutta

Raspberry Pi -tietokoneet ovat pian täällä,
ja ne voivat muuttaa monia käsityksiä tieto-
koneesta. Kuvassa laitteen alphaversio Transfer
Summit 2011:ssä.
Kuva: Paul Downey, CC-BY-2.0 Generic
Iso­britannialainen Raspberry Pi -säätiö on jo hyvän aikaa valmis­tellut saman­nimistä ultra­edullista tieto­konetta, tähtäi­menään valmistaa 25 dollarin tieto­kone lapsille ohjel­moinnin opettelua varten. Säätiö tiedostaa kuitenkin, että tuohon hintaan laitteella on monia muitakin käyttö­tarkoituksia. Raspberry Pi -laitteen ensim­mäisen suku­polven laitteet ovat hiljal­leen siirty­mässä tuotantoon, ja sitä kautta tilat­tavaksi, ja tarkoi­tuksena on saada ensim­mäinen 10 tuhannen laitteen erä myyntiin vielä tämän vuoden aikana.

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Oikeus määräsi Elisan estämään TPB:n, vaikkei kukaan voita mitään

TTVK sai käräjäoikeuden käskemään
Elisaa estämään TPB-sivuston. Mikä
operaattori on seuraavana TTVK:n
listalla?
Kuva: Kuvakaappaus/ elisa.fi
Esi­mer­kik­si IT-viikko uuti­soi tä­nään, että Inter­net-ope­raat­tori Eli­salle mät­käis­tiin Hel­sin­gin kärä­jä­oi­keuden ta­hol­ta kes­keyt­tä­mis­mää­räys kos­kien The Pi­rate Bay -tor­rent­si­vus­toa. Asian kä­sit­te­ly ei tul­lut kenel­lekään yllä­tyk­senä, joskin kärä­jä­oi­keu­den pää­tös vaa­tia Eli­saa estä­mään pääsy sivus­tolle on melko dra­maat­ti­nen rat­kai­su.

tiistai 18. lokakuuta 2011

Ubuntu 11.10: Liian rikki ollakseen hyvä

Oselotinpennut syntyvät Wikipedian
mukaan sokeina. Uusin Ubuntukin
tuntuu olevan vielä kovin kesken-
kasvuinen.


Kuva: US Fish & Wildlife Service,
Public Domain
Ca­no­ni­cal jul­kai­si hil­jat­tain Ubun­tun vii­den­nen­tois­ta jul­kai­su­ver­si­on, ver­si­on 11.10, jo­ka kan­taa lem­pi­ni­meä "Oneiric Ocelot" ("Unen­kal­tai­nen ose­lot­ti"). Täl­lä ker­taa Uni­tyn ot­ta­mi­nen ei ole enää vaih­to­eh­to, vaan ole­tus­asen­nuk­sen jäl­keen is­tun­noik­si tar­joil­laan vain "Ubun­tu" (Uni­ty Com­pi­zin kans­sa) ja "Ubun­tu 2D" (Uni­ty il­man Com­pi­zia).

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Neljä riskiä vapaudelle

George Orwellin kirja Vuonna 1984 on tänään
ajankohtaisempi kuin koskaan.
Kuva: Tuntematon ajattelija
Haluan esit­tää muu­ta­man huoles­tut­tavan esi­merkin siitä, miten yksi­tyi­syy­teemme puutu­taan tai halutaan puuttua. Vastaa­van­laisia suunni­telmia on toki muitakin, mutta nämä nousivat itsel­leni - median avus­tuk­sella tai ilman - mieleen ensim­mäisenä. Komment­teihin voi jättää omia huolen­aiheitaan.

tiistai 4. lokakuuta 2011

Rautateilläkin asiakkaan (ja VR:n) kannattaa osata joustaa

VR:n ja asiakkaan välisessä
riidassa konduktöörikään ei
säästy. (Kuva ei liity)


Kuva: Konduktööri ja myyntilaite,
Leif Rosnell/ VR Group
Helsingin Sanomien päätoimittaja Riikka Venäläinen kirjoittaa oman lehtensä verkkosivuilla kolumnissa Rautateillä asiakas ei ole ykkönen siitä, kuinka hän1 sai mielestään asiatonta palvelua VR:ltä.

Kirjoitus on - sikäli mikäli se on edes lähelläkään totuutta - mielestäni hieno esimerkki suomalaisesta asiakas- ja myyjäkulttuurista: omista, vaikka miten vailla järkeä tai perustelua olevista, mielipiteistä pidetään uppiniskaisesti kiinni, eikä asiasta voida neuvotella millään tasolla2. Lopulta molemmat osapuolet osoittavat toisiaan sormella, ja sanovat että "toi alotti!".

Varoituksen sana: vaikka kirjoitus liippaakin paikka paikoin tietotekniikkaa, on siinä paljon muutakin. See for yourself.

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Selaimet testipenkissä: Chromium voittajaksi

Chromium vei muita selaimia 6-0 mm. suorituskykyisen
V8-JavaScript-moottorinsa ja monien prosessiensa ansiosta.

Kuva: Kuvakaappaus/ Chromium
Testasin vuonna 2009 muutamia selaimia, ja tuolloin Konquerorista, Operasta, Firefoxista ja Arorasta voittajaksi selviytyi Konqueror.

Tällä kertaa selainvalikoima oli eri, ja testin voitti Chromium repimällä jok'ikisestä testistä täydet pisteet.

tiistai 23. elokuuta 2011

Suomalaiset artistit Groovesharkissa

Groovesharkissa on paljon musiikkia,
joista valtaosa on jaossa laittomasti.

Kuva: Openclipart
Kirjoitin aiemmin Grooveshark-musiikkipalvelusta, ja siinä ohimennen mainitsin, että palvelussa oleva musiikki on suurelta osin jaossa ilman sopimusta - toisin sanoen laittomasti. Groovesharkin sivuilta löytyy lista, jossa sopimuksen tehneet yhtiöt listataan, mutta suurista levy-yhtiöistä vain EMI komeilee listalla.

Mitähän sitten suomalaisten artistien musiikkia kustantavat yhtiöt oikeastaan ajattelevat Groovesharkista? Lähestyin viittä merkittävää Suomessa toimivaa levy-yhtiötä sähköpostitse.

tiistai 2. elokuuta 2011

Pahat sanat eivät oikeuta sananvapauden rajoittamiseen

Mielestäni on väärin vaatia
"pahoja" asioita kertovia
ihmisiä vaikenemaan.
Kuva: REL Waldman: Quiet
CC-By-SA 2.0
Tämä kirjoitukseni ei liity tietotekniikkaan oikeastaan mitenkään, mutta sananvapaus on eräs tämän blogin aiheista, kuten sloganista voidaan lukea.

Norjan tapahtumien jälkeen on julkisuuteen ilmaantunut ihmisryhmiä, jotka haluaisivat kitkeä vihapuheita kaikin keinoin, jotta tuollaisilta tragedioilta vältyttäisiin jatkossa. Olen edelleen sitä mieltä, että maailmaa ei pelasteta kontrolloimalla sitä, mitä saa sanoa.

sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Googlen liiallinen valta vaaraksi tiedoillesi

Googlen yksinvaltius
verkossa on omiaan
vaarantamaan verkko-
persoonallisuuden ja
-sisällön.
Kuva: Osa Google-logosta/
google.fi
Kirjoitin kuukausi sitten niistä vaaroista, joita pilvipalveluihin liittyy. Google kuitenkin toi toiminnallaan esiin aivan uudenlaisen uhan: sulkemalla käyttäjätilejä Google voi aiheuttaa suurta haittaa yksilön Internet-minälle.

torstai 21. heinäkuuta 2011

Effi älähti TTVK:n käytöksestä syyttää liittymänhaltijaa

Effi kiinnittää huomiota TTVK:n tapaan
kohdella liittymänomistajaa automaattisesti
syyllisenä.
Kuva: Public Domain/ Riku Eskelinen
Sähköisiä oikeuksia puolustava yhdistys Electronic Foundation Finland ry (Effi) julkaisi tänään lehdistö­tiedotteen otsikolla "IP-osoite ei yksilöi käyttäjää", jossa se ruotii Tekijän­oikeuden tiedotus- ja valvonta­keskus ry:n (TTVK:n) tapaa lähettää tekijän­oikeus­rikkomus­vaatimuksia IP-osoite­tunnistuksen perusteella. Effin huoli on mielestäni täysin aiheellinen.

torstai 14. heinäkuuta 2011

Päivitys H-Townin palvelinmurtoon liittyen

H-Townilta vastattiin heille esittämiini
kysymyksiin.


Kuva: Davide Restivo: A Modern Hacker #1
CC-By-SA 2.0
Kirjoitin viikko sitten perjantaina 8.7. H-Townin palvelimelle murtautumisesta. Tiedustelin samalla H-Townilta lisätietoja asiaan liittyen. H-Townin Sales and marketing director Antti Peltomäki vastasi kysymyksiini.

Tässä päivityksessä käyn lyhyesti läpi nämä uudet tiedot. Edellistä kirjoitustani on myös päivitetty.

lauantai 9. heinäkuuta 2011

In other news: OP:lla ongelmia rahan kanssa

Osuuspankilla on ollut lähiaikoina
muitakin ongelmia palveluissaan.
Kuvakaappaus on tammikuun
ongelman aikaan otettu.


Kuva: Kuvakaappaus/ op.fi
Iltalehden uutisen mukaan Osuuspankilla on vaikeuksia mm. korttien maksu­tapahtuma­varmennuksessa, käteisnostoissa ja verkkopankissa. Osuuspankin omilta verkkosivuilta lisätietoa oli tätä kirjoittaessa turhaa etsiä. Koska itselläni ei tiliä kyseisessä pankissa ole, en voi myöskään verkkopankin toimintaa testata.

Pahoin pelkään - vaikken varma voi ollakaan - että yhteistyöllä erään viisikirjaimisen yrityksen kanssa on taas jotain tekemistä tämän kanssa, kuten silloin tammikuussakin.

PC-speaker musiikintoistossa

Musiikkia voi kuunnella myös
PC-speakerista, jos kestää kaiuttimen
mitättömän äänenlaadun.
Kuva: Openclipart
PC-tietokoneisiin on kautta aikain kuulunut äänimerkkejä jakeleva kaiutin, niin kutsuttu PC-speaker, joka on yleensä toteutettu pietsoelektronisella kaiuttimella. Kaiutin sopii hyvin käyttötarkoitukseensa: antamaan yksiäänisiä piippauksia esimerkiksi käynnistyksen yhteydessä.

Nykyään näitä piippereitä tulee harvemmin koteloissa vastaan, mutta hankkimassani uudessa tiedostopalvelimessa tällainen kuitenkin mukana on. Ajattelin huvikseni kokeilla, miten saada moniäänistä musiikkia ulos tuosta laitteesta.

perjantai 8. heinäkuuta 2011

Suomalaisten salasanoja väärissä käsissä

Tietomurto - todennäköisesti SQL-
injektio - aiheutti suomalaisen H-Townin
verkkosivujen käyttäjien tietojen vuotamisen.
Kuva: Davide Restivo: A Modern Hacker #1
CC-By-SA 2.0
IT-viikko uutisoi tänään, että suomalainen H-Town on joutunut tietomurron kohteeksi. Kohteena olivat yhtiön Pelaaja-, Anime- ja WoW-lehti -verkkosivujen käyttäjien käyttäjätunnukset ja salasanat. Yhtiö on ajanut verkkopalvelunsa alas ja laatinut oman tiedotteen asiasta.

Jos olet edellä mainittujen lehtien verkkosivujen rekisteröitynyt käyttäjä, lue postaukseni lopusta toimintaohjeet tietojesi suojaamiseen.

IT-viikon uutisesta voidaan päätellä, että kyseessä olisi ollut nimenomaan verkkosivujen käyttäjätunnuksiin liittyvä murto, ja näin ollen todennäköinen hyökkäystapa olisi ollut SQL-injektio.

Huom: Tähän kirjoitukseen liittyen olen julkaissut tarkennuksen omana kirjoituksenaan.

perjantai 1. heinäkuuta 2011

Onneksi Suomessa tiedonsiirto on halpaa

Roaming-tiedonsiirto on kallista. Mutta britit
maksavat kiinteästä laajakaistastaankin sikahintaa
suomalaisiin nähden.

Kuva: Barry Collins/ PC Pro. Klikkaamalla kuvaa avaat
esityksen.
Britti-IT-lehti PC Pro vertasi 40 gigatavun tiedonsiirron hintaa erilaisissa olosuhteissa, ja tuli siihen lopputulokseen, että mobiilitiedonsiirto roamingilla on todella kallista - tuon tietomäärän siirto Euroopan ulkopuolella O2:n mobiililiittymällä maksaisi omakotitalon verran.

Lehden vertailupisteenä käytettiin British Telecomin Total Broadband -pakettia, johon sisältyy tuo 40 gigatavua tiedonsiirtoa kuussa. Tällöin hinnaksi tulisi kuukausimaksun verran, eli 18 puntaa (=n. 20 euroa). Tuolla hinnalla voisi PC Pron mukaan ostaa Tronin blu-ray -levyn omakseen.

Ryhdyin miettimään, millaisia lukuja omalla Elisa Viihteellä mahtaisi tulla.

torstai 23. kesäkuuta 2011

Pilvessä piilee vaara

Kuvan kumpupilvet eivät liity tapaukseen.
Kuva: Cumulus clouds in fair weather/ Michael Jastremski
CC-By-SA-2.0 Generic
Viime vuosina erilaiset pilvipalvelut - eli Internetissä hajautetusti toimivat tallennustila- ja muut toteutukset - ovat nousseet pinnalle, sillä ne tarjoavat varsin kustannustehokkaasti laskentatehoa ja tallennuskapasiteettia. Tällaisissa palveluissa on kuitenkin riskinsä.

tiistai 3. toukokuuta 2011

Grooveshark: Spotifyn tappaja

Grooveshark on vähän kuin
Spotify - ja ehkä vielä enemmän.
Kuva: Grooveshark logo/
Grooveshark
Kirjoitin jokin aika sitten musiikkipalvelu Spotifyn rajuista lisärajoituksista [blogspot.com], joilla ilmaiskäyttäjiä painostetaan siirtymään maksulliseen Premium-tiliin. Vaikka 10 euroa musiikista kännykässä ja tietokoneella kuulostaa melko edulliselta, Internetissä on parempiakin tarjouksia. Grooveshark [grooveshark.com] on pätevä verkkosovellus musiikin kuunteluun, ja sen musiikkivalikoima vaikuttaa melko laajalta.

maanantai 2. toukokuuta 2011

FB-kysymysten piilottaminen ei saa vaatia tietoturvan menetystä

Facebookin kysymykset
ovat ehkä ärsyttäviä,
mutta niiden piilottaminen
3. osapuolen ohjelmalla
ei ole kovin fiksua.

Kuva: Facebook-
logo
Facebook-kaverini linkkasi blogikirjoitukseen otsikolla "Näin kadotat Facebook-kysymykset" [pietar.in]. Kirjoittajalla on varmasti hyvä tarkoitus, mutta kirjoituksessa tarjottu ratkaisu ei ole omiaan rakentamaan todellista, käyttäjästä lähtevää, tietoturvaa.

torstai 14. huhtikuuta 2011

Spotify häätämässä ilmaiskäyttäjiä, vaihtoehtoja tarjolla

"Everyone loves music"
["Kaikki rakastavat
musiikkia"]. Jatkossa
kuitenkin kaikkien pitää
olla myös valmiita
maksamaan siitä.
Kuva: Spotify logo/ Spotify
Spotify ilmoitti tänään blogissaan, että se aikoo asettaa useita rajoituksia ilmaisten Free- ja Open-käyttäjätilien toimintoihin. Vaikka kirjoituksessa onkin vahva sokerikuorrutus, on rivien välistä silti luettavissa, ettei ilmainen musiikinkuuntelu ole Spotifylle (tai levy-yhtiöille) kyllin kannattavaa liiketoimintaa. Vaihtoehtoja kuitenkin on.

maanantai 7. maaliskuuta 2011

Täydellisen minidistron metsästys: Chromium OS

Hexxehin vuoden vanha Chromium OS
-käännös on nopea, mutta raakile.
Kuva: Chromium Logo. CC-By 2.5 The
Chromium Authors
.
Olen Asuksen Eee 701:ssäni pitänyt mitä erilaisimpia käyttöjärjestelmiä: Jokin aika sitten kokeiluni Jolicloudin kanssa tuotti pettymyksen ja siirryin vielä suurempaan pettymykseen nimeltä Ubuntu Netbook Remix. Koska sekään ei ollut mieluinen, päädyin tilapäisratkaisuna normaaliin työpöytä-Ubuntuun, ja nyt kokeilin vuorostaan varsin vakuuttavaa Chromium OS:ää.

Reilu viikko AdWordsia

Tähän mennessä AdWords-
tulokset eivät ole säväyttäneet.
Kuva: Kuvakaappaus/
adwords.google.fi
Olen parissa aiemmassa postauksessani puinut Googlen AdWords -mainosohjelmaa. Nyt kun olen reilun viikon pyörittänyt testiksi mainosta blogiini, voisi olla taas hyvä aika katsoa tuloksia.

maanantai 28. helmikuuta 2011

AdWords: kaksi päivää

Googlen tarjoamasta 75
eurosta on parissa päivässä
kulunut vajaa neljä euroa.

Kuva: Oma valokuva
Olen nyt pari päivää käyttänyt AdWordsiä, kun kerran tarjoutui tilaisuus sitä ilmaiseksi kokeilla. Kuten kirjoitin aiemmin, mainosten luonti on helppoa ja nopeaa, mutta millaisia tuloksia näin nopeasti saa? Katsotaanpa, mitä AdWordsin hallintaliittymän monipuoliset tilastot kertovat.

lauantai 26. helmikuuta 2011

Googlelta 75 euroa AdWordsiin ja mitä siitä seuraa

Google lähetti minulle oikein
lahjakortin, arvoltaan 75 C¹.
Kuva: Oma valokuva
Google lähestyi minua oikein paperisella kirjeellä jokin aika sitten, ja tarjosi mahdollisuutta kokeilla sen AdWords-mainostustaan 75 euron arvosta. Koska kirjeessä vakuuteltiin riskittömyyttä, päätin kokeilla.

tiistai 22. helmikuuta 2011

Käsittämättömät suoja-ajat

Teosten suoja-ajat ovat
mielestäni pahoin yli-
mitoitettuja.
Kuva: Openclipart
Olen ennenkin kritisoinut tässä blogissani tekijänoikeuksellisen suoja-ajan uskomatonta ylimitoitusta, ja niin ajattelin tehdä tälläkin kertaa.

Kirjoittelin PHP:llä pienen skriptin, joka esittää tämänhetkiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön perustuvia arvioita joidenkin teosten tekijänoikeuksien raukeamisesta. Kun tekijänoikeus Suomessa päättyy 70 vuoden päästä tekijän kuolinvuoden loppumisesta, on tänä päivänä tehdyt teokset suojattuja vielä vuonna 2141.

Sivulla on esimerkkejä enemmänkin, enkä niitä tähän rupea kopioimaan, mutta mainittakoon kuitenkin, että omien arvioideni mukaan Adolf Hitlerin Mein kampf (Taisteluni) vapautuu tekijänoikeuden raskaan ikeen alta Suomessa jo vuonna 2016. Toivottavasti kirjoittaja ei koe, että hänen oikeuksiaan on julmasti poljettu.

maanantai 21. helmikuuta 2011

Ylipitkä esitys antaisi poliisin loukata tietoturvaa ja yksityisyyttä

Poliisilla voi olla pian valtuudet
murtautua verkon välityksellä
tietokoneelle.

Kuva: Unplugged, tekijä nige_mar.
CC-By-NC-SA 2.0
Sunnuntai-iltana erinäiset kotimaiset keskustelufoorumit ohjasivat minut Piraattipuolueen foorumille, jossa puolueen puheenjohtaja Pasi Palmulehto esittelee lausuntoluonnosta varsin kyseenalaisille esityksille poliisi-, esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön muuttamiseksi. Paketti sisältää omasta mielestäni räikeitä loukkauksia yksityisyyteen ja on liian laaja käsiteltäväksi kokonaisuutena.

lauantai 12. helmikuuta 2011

Voi Nokia minkä teit

Nokia otti yrityksenä
Microsoft-yhteistyön
vastaan onnesta
soikeana.

Kuva: Nokia.com
Nokia ilmoitti eilen sen, mitä pahoin pelättiin: Yhteistyöstä Microsoftin kanssa ja siirtymisestä Windows Phone 7 -käyttöjärjestelmään älypuhelimissa. Symbiania aletaan ajaa alas heti ja MeeGosta tehdään Elopin mukaan "mahdollisuus oppia". Uutinen šokeerasi minut, mutta toisaalta helpotti uuden puhelimen valintaa (se tulee olemaan Android, ehkä joku Samsungin puhelin, mutta hankinta ei ole ihan vielä ajankohtainen).

perjantai 28. tammikuuta 2011

Tieto ja miksi haluan sen olevan vapaata

(Openclipart)
Suomessa on tuomittu viime vuosina ihmisiä muhkeisiin vahingonkorvauksiin piratismista, eli tiedon levittämisestä eteenpäin ilman että tekijä saa siitä korvausta. Varastamiseksi en sitä sanoisi, sillä kuten moni ennen minua on sanonut, ei omistajalta viedä mitään.

Tieto haluaa levitä. Se leviää muuttumattomana tai muuttuneena jatkuvasti välityksellämme: kerromme toisillemme kokemuksia ja näin kasvatamme toistemme tietämystä. Kouluissa tietoa suorastaan hakataan lasten kalloihin.

tiistai 25. tammikuuta 2011

IT-viikko: OP-pankin viat johtuivat Tiedon konesalista

Kuvakaappaus/ op.fi

Kirjoitin eilen OP-Pohjolan häiriöstä, ja epäilemästäni vian aiheuttajasta. Tänään IT-viikko uutisoi, että vika todellakin oli Tiedon järjestelmissä:
OP-Pohjolan järjestelmävika on paikallistettu. Vika johtuu Tiedon konesalista ja sen tietoliikenteestä.
Finanssikonserni on ostanut käyttöpalvelut tietotekniikkatalo Tiedolta. Yhtiöillä on yhteisyritys Finanssidata. Tiedon konesaleissa pyörivät OP-Pohjolan järjestelmät.
Vika saatiin korjattua tänään aamuyöstä, ja OP-Pohjolan tietohallintojohtaja Marco Halén kertoo IT-viikon jutussa, että OP-Pohjola tulee vaatimaan Tiedolta korvauksia asiaan liittyen. Halén kertoi jutussa, että:
Palvelun luonteesta johtuen järjestelmä on rakennettu niin, että palvelut pyörivät kahdessa konesalissa. Jostain syystä konesalien välinen tietoliikenne ei toiminut.
IT-viikon uutisointi ei anna kovinkaan tarkkaa kuvaa itse viasta, mutta Osuuspankin verkkosivujen tiedotteessa sen sijaan kerrotaan yllättävän tarkasti tilanteesta:
Häiriön syy oli poikkeuksellinen virhetilanne konesalissa. Häiriön syytä ei vielä ole kyetty täysin selvittämään. Todennäköisin syy tällä hetkellä näyttää olevan verkon kytkin, joka on asetettu (konfiguroitu) väärin. Verkon kytkin jakaa verkon liikennettä. Jos se ei toimi, tieto ei liiku verkossa.
Myös yllättäen, ja toisin kuin arvelin eilisessä kirjoituksessani, OP osoittaa julkisesti syyttävällä sormellaan Tietoa:
Kuka vastaa verkon toiminnasta?
Tieto Finlandilla on vastuu OP-Pohjolan tietoverkon rakentamisesta, toiminnasta ja mahdollisten virheiden korjaamisesta.
Tiedon logo/
Tieto
Hieman jää mietityttämään tämä kaksi konesalia -skenaario. Voisiko olla niin, että OP-Pohjola halusi - kuten voisi ajatella järkevää olevan - palvelunsa kahdennettua niin, että vaikka toinen sali katoaisi verkosta (tai yhteys toisesta toiseen katkeaisi), homma pelittäisi. Sitten Tieto on toteuttanut homman niin, että eri komponentit on jaettu eri konesaleihin ilman minkäänlaista tämän tason replikointia. Paperilla kaikki näyttää hyvältä, tyyliin "uu jeah kaks konesalia", mutta kun jotain räjähtää, mikään ei toimi.

Tällaista skenaariota voisi verrata siihen, että halutaan kahden levyn RAID-1¹, mutta todellisuudessa asetetaankin RAID-0¹. Tällöin voidaan vastata kyselyihin "Onko siinä nyt se RAID?" kirkkain silmin: "joo joo". Sitten kun toinen levy poksahtaa, on kaikki rikki ja hajalla, vaikka niin ei pitänyt käydä.

Mainittakoon vielä, etten todellakaan tunne OP-Pohjolan järjestelmiä, ja heitin edellä vain tällaisenkin ajatuksen ilmaan.

Openclipart
En tiedä, mikä saa "kaikki" suomalaiset suuret yritykset ja yhteisöt hankkimaan palvelunsa Tiedolta. Olisiko niin, että Suomessa on liian vähän kilpailua? Sitten kun yritykset pyrkivät ulkoistamaan kaiken mahdollisen, varsinkin IT:n puolella, tulokset ovat yleensä mitä ovat, sillä syvällinen tuntemus järjestelmiin puuttuu.

Mielestäni tällaisissa yhteiskunnan kannalta melko tärkeissäkin järjestelmissä ei kannattaisi ylipäänsä lähteä sille tielle, että yritetään ulkoistamalla hakea säästöjä, sillä kuten tämäkin esimerkki opettaa, ne säästöt ovat vain väliaikaisia. Kun hommia tehtäisiin "ihan itte", alusta loppuun, luotaisiin suomalaiselle IT-alalle lisää työpaikkoja, mikä on melko kestävää kehitystä mielestäni. Enkä minäkään pahakseni pistäisi, vaikka töitä tältä alalta saisinkin.

--
1) Lisätietoa RAID:ista, Wikipedia

maanantai 24. tammikuuta 2011

OP ja Pohjola nurin, mikä mättää?

Kuvakaappaus/ op.fi
Mediassa on tänään uutisoitu [Iltalehti.fi; IT-viikko] OP-Pohjolan verkon kaatumisesta, joka kaatoi Osuuspankin ja Pohjolan verkkosivut, esti korttiostot ja jopa sulki osan konttoreista. Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä julkisuudessa selvää, mikä tarkalleen ottaen on rikki, miksi ja milloin se saadaan korjattua.

Kuitenkin IT-viikon jutun kommenteissa esitetään syylliseksi Tietoa, joka on tässäkin blogissa useampaan otteeseen esiintynyt erinäisten teknisten ongelmiensa tähden.

Kun Suomessa tietojärjestelmien kanssa tapahtuu "jotain legendaarista", on yleensä arvattavissa että tavalla tai toisella Tiedolla, entisellä TietoEnatorilla, on sormensa pelissä. Näin oli mm. Sampo Pankin verkkosivu-uudistuksessa, sähköisessä äänestämisessä, yhteishaun kouluta.fi:ssä, ja seurakuntavaalien tulospalvelussa.

Tiedon logo/
Tieto
En nyt sano, että viat olisivat välttämättä joka kerta johtuneet nimenomaan Tiedosta - sillä toteuttaahan isoja kokonaisuuksia useampi taho kukin omalta osaltaan - mutta sellaisenkin johtopäätöksen voisi joku vetää, ettei Tiedon mukana häärääminen ainakaan paranna palvelun tai muun toteutuksen toimivuutta.

Julkisuudessa syyllistä saadaan tämän suhteen todennäköisesti kuitenkin turhaan etsiä, sillä OP-Pohjola tai vian aiheuttaja - olkoon kuka tahansa - ei siitä millään lailla hyödy. Sen sijaan OP-Pohjolan norsunluutorneissa varmasti ollaan hyvinkin perillä siitä, mitä kulissien takana tapahtuu.

(Openclipart)
Asian selventämiseksi täytyy siis ryhtyä tekemään salapoliisityötä. Kuvittelisin, että tässä taustalla on nimenomaan ongelma verkkosivuihin ja/tai verkkoyhteyksiin liittyvässä toteutuksessa. Op.fi antaa IP-osoitteeksi 157.124.22.23 ja pohjola.fi 157.124.22.32. Whois-tietojen mukaan IP-alue 157.124.0.0-157.124.255.255 kuuluu OP-Pohjola Group Central Cooperativelle, ja mnt-by (maintained by, hallitsija)-kentässä lukee TE-ENERGY-NOC, jossa TE viittaa Tiedon edelliseen TietoEnator-nimeen. Eli kyllä, jollain tavalla tässäkin Tiedolla on osansa.

Tiedon verkkosivuilla on myös oma casensa OP-Pohjolalle (englanniksi). Case liittyy muutaman viikon takaiseen migraatioon, joka ei silloin aiheuttanut muutaman tunnin odotettua katkosta pidempää häiriötä. Voisiko olla, että jokin tuossa on mennyt pahemman kerran pieleen näyttäytyen vasta nyt? Todennäköisesti.

Tieto on muuten ollut toteuttamassa keissiensä mukaan myös mm. Automatian (Otto-automaatit), If-vakuutusyhtiön ja Nordean IT-ratkaisuja. Saa nähdä, milloin niiden "kaikki" on nurin ja kuka silloin on vastuussa vioista.

--
Disclaimer: Haluan tässä korostaa vielä, ettei minulla ole mitään vedenpitäviä todisteita Tietoa vastaan tässä asiassa, vaan esitän oman valistuneen arvaukseni asiaan. Jos jokin asia on mielestäsi väärin tai olet mielestäsi muuten enemmän oikeassa, oikaise toki asiaa kommenteissa niin korjaan tekstiä sen mukaan. Myös muutenkin sydäntään saa purkaa kommentteihin, kuten aina.

tiistai 18. tammikuuta 2011

Uusia leluja

Tilasin jokin aika sitten DealExtremestä tavaraa reilulla 60 taalalla (45 eurolla), ja hiljalleen ensimmäisen osan toimitus alkaa lähestyä postitusvaihetta. DX:stä löytyisi varmasti vaikka mitä muutakin "tuiki tarpeellista", mutta tällä kertaa tilasin tällaista:

Gigan flash-levy IDE-väylään (SKU 51805; 18,40 USD)
Kuva: DealExtreme
Tämä pienehkö mutta kohtuuhintainen flash-levy herätti mielenkiintoni heti kun se ilmestyi New Arrivals -osastoon. En osaa sanoa, kuinka nopea tuo todellisuudessa on, mutta luultavasti kuitenkin nopeampi kuin keskimääräinen IDE-kovalevy. Ajattelin tuon laittaa pöytäkoneeseeni (jossa on muutenkin antiikkista rautaa sisällä, kiitos olemattomista alan työllistymismahdollisuuksista johtuvan taloudellisen tilanteeni) kovalevyn kaveriksi, ja siirtää sinne Ubuntun kernelin. Sillä konstilla voisi koittaa saada nipistettyä muutaman sekunnin käynnistysajasta. Tarkoituksena on pitää kirjoitukset minimissä, jotta levy ei kulu turhan nopeasti - tämänhintaiselta levyltä tuskin kovin edistyneitä kulumisenestoja löytyy.

Bluetooth-dongeli USB-väylään (SKU 37210; 2,29 USD)
Kuva: DealExtreme
Avovaimoni HP-kannettavassa ei sisäänrakennettua sinihammasta ole, mutta tiedostojen siirto kännykän ja koneen välillä on huomattavasti näppärämpää Bluetoothilla kuin USB-kaapelilla. Onneksi DX:stä löytyy Bluetooth-palikoita joka lähtöön ja tämä pikkupalikka ei juuri Gillejä kuluta. Kestävyys on luultavasti taattua Made in China -laatua, mutta sittenhän ostetaan uusi palikka ja luonto sekä alipalkattu kiinalainen kolvaaja kiittää. Uskoisin, että myös ulkoasu on tarpeeksi naisellinen käyttötarkoitukseensa.
Bluetooth-touchpad ja -mininäppäimistö (SKU 54059; 36,20 USD)
Kuva: DealExtreme
Pöytäkoneessani on tällä hetkellä langaton hiiri ja langallinen näppäimistö. Tämä on ihan toimiva viritys - useimmiten. Toisinaan haluaisin kuitenkin katsoa elokuvia sohvalta, johon näppäimistön USB-johto on auttamatta liian lyhyt. Pelkän hiiren avulla taas MPlayerin käyttö on yhtä tuskaa, eikä esim. pikainen surffailu onnistu. Lähinnä tuon takia ajattelin ostaa tällaisen "monitoimilaitteen". On minulla laatikonpohjalla pölyttymässä infrapunakaukosäädin ja sen USB-vastaanotin, mutta ei senkään avulla ihmeitä tehdä. Keksin varmaankin muitakin käyttötarkoituksia tälle laitteelle. Alunperin ajattelin ostaa USB-vastaanotin-version, mutta akullisuus, jo olemassaoleva Bluetooth ja vain muutaman dollarin kalliimpi hinta saivat muutettua mieleni tämän kannalle.

12 pientä riippukoodilukkoa (SKU 49420; 3,80 USD)
Nämä lukot ostin ihan puhtaasti koristeiksi, sillä en oikein usko että noilla lukoilla varkaita poissa pidettäisiin. Vajaa 25 senttiä (32 ¢) on sen verran mitätön hinta lukosta, että sen kehtaa maksaa vaikkei lukoilla mitään tekisikään. Tietty tuollaisia voisi harkita esim. kotelon lukitsemiseen omaksi kiusakseen, mutta kuten sanoin, en usko että noista muuhun oikein on kuin koristeiksi ja naurettaviksi. Tämä on muuten ainoa tuote, jota DealExtreme ei saanut ensimmäiseen lähetykseen. Onneksi postitus on ilmaista.

Posti kulkee Hong Kongista Suomeen kauan, joten realistista on toivoa että tuo ensimmäinen lähetys saapuu joskus helmikuun alussa. Toivoa sopii, että tavarat on kunnolla pehmustettu ja ettei posteljooni pelaa pesäpalloa postilaukkunsa sisällöllä missään vaiheessa matkaa, sillä haluaisin mieluiten kaiken ehjänä - tai no, noista riippulukoista nyt ei niin väliksi. Tietty toisinaan kohdalle osuu maanantaikappaleita, mutta yleensä niiden lähettäminen omalla kustannuksella takaisin tulee kalliimmaksi ja kestää kauemmin kuin sovinnolla uuden tuotteen tilaaminen.

Pakettia odotellessa...