Vanha sivusto

Tämä on vanha itQ.fi-sivusto, ja sisällön ylläpitäminen sille on lopetettu. itQ siirtyi WordPress-alustalle 6.6.2015.

maanantai 25. lokakuuta 2010

HP:lla sulkeiden merkitys hakusessa?

Ostin kesällä itselleni uuden tulostimen, HP DeskJet D2660 -värimustesuihkun. Teknisista detaljeista ja kehnosta hinta-laatu -suhteesta viis, laitteeni alkoi yllättäen syöttää paperia missä asennossa sattuu ja "sutimaan tyhjää" vaikka paperia olisi alustalla ollutkin.

Ajattelin tiedustella HP:lta mahdollisia toimenpiteitä, millä tulostimen saisi ehkä jopa pelittämään asianmukaisesti. Heiltä tulikin geneeriset "katso että paperialustalla on paperia yms." -ohjeet. Samassa yhteydessä he muistivat myös kertoa, että koska käytän Linuxia, he eivät voi puuttua ohjelmistpuolen mahdollisiin ongelmiin. Vastasin heille seuraavasti (lihavointi ja alleviivaus lisätty vasta tähän):
Valitettavasti ohjeenne eivät ratkaisseet ongelmaa, ja epäilen vahvasti, ettei kyseessä ole ajuriongelma (vaikkakin on ehkä hieman ristiriitaista samaan aikaan ylläpitää HPLIP-ajuria ja olla tukematta Linuxia). Vaikuttaa myös siltä, että paperinsyöttöongelma ja 2. sivun tulostusongelma ovat toisistaan riippumattomia. Jälkimmäiseen mainittakoon, mikäli se vianrajausta yhtään helpottaa, että toisinaan laite jää vilkuttamaan virran merkkivaloa (ajurin tilaviesti "Canceling"), eikä tilaa voi purkaa kuin irrottamalla laite virtajohdostaan.
Ilmeisesti joko a) viestin käsittelijä ei pitänyt antamastani kritiikistä tai b) käsittelijälle ei sulkeet muuten olleet tutut, sillä vastaus oli seuraava:

Vaikka tulostimelle löytyykin ns. HPLIP -materiaalia, käyttöjärjestelmänä Linux ei kuulu HP:n tukemiin käyttöjärjestelmiin. Näin ollen laitteelle joka käyttää Linux -käyttöjärjestelmää, enkä pysty antamaan sinulle puhelin- tai sähköpostitukea. Tukea on kuitenkin saatavana alla olevasta linkistä. (Get Help -> "Ask a Question" button):
http://hplipopensource.com/hplip-web/support.html
Korostan tässä, että HP:n tuki ei ottanut kantaa viestissään mihinkään muuhun kuin tuohon sulkeissa olevaan tekstiini, vaan päättivät ilmoittaa että "Ei Linux-tukea". Jätinkö asiani todella noin epäselväksi? Mielestäni en. (Kommentoida saa). Siispä rustaamaan HP:n tuelle selvennystä ja lisäohjepyyntöä:
Valitettavasti vastauksenne ei ratkaissut ongelmaani. Haluan lisäksi korostaa, että aiemmassa kirjeenvaihdossa mainitsemani ristiriitaisuus HP:n Linux-ajurin ja HP:n Linux-tuettomuuden välillä oli puhtaasti sivuhuomautuksellinen palaute yhtiönne toiminnasta, eikä sinällään liittynyt tähän ongelmaan. Olen vastaanottanut ja ymmärtänyt ilmoituksenne siitä, että Linux ei kuulu käyttötukenne piiriin, ja ottanut huomioon sen omassa toiminnassani. Teidän ei tarvitse enää ilmaista tätä asiaa minulle.

Pyydän teitä keskustelun helpottamiseksi huomioimaan, että käytän - yleisen suomen kirjakielen tavan mukaisesti - kaarisulkeita "(" ja ")" merkitsemään tekstistä mielestäni vähemmän merkityksellisiä asioita, sivuhuomautuksia ja täsmennyksiä. Toivonkin, että jatkossa tulkitsette viestini niin, että myös - ja varsinkin - sulkeiden ulkopuolinen sisältö on merkityksellistä. Teidän toimintaanne helpottaaksenne pyrin lisäksi jatkossa olemaan selkeämpi omassa viestinnässäni.

Kuten aiemmin mainitsin, en usko että kyseessä on ongelma ohjelmistossa, vaan sen sijaan esim. mekaaninen vika tulostinlaitteistossa, joka ei ollut korjattavissa käyttäen mainitsemianne huoltotoimenpiteitä. Mikäli te kuitenkin uskotte, että kyseessä on ohjelmistovika tai mikäli ette halua antaa edes laitteenne laitteistolle tukea koska käytän Linuxia, olkaa hyvä ja ilmaiskaa asia vastauksessanne.

Mikäli kuitenkin voitte auttaa, toivon että kertoisitte onko vielä jotain, mitä voisin laitteeni käyttökuntoiseksi saamiseksi tehdä, ja jos ei, millä tavoin se on saatettavissa teidän huollettavaksenne.
Joku voisi väittää, että piilovittuilen, mutta siitä ei ole kyse. Toivon, että viesti selventää HP:llekin tilanteeni, ja että HP ei ihan oikeasti ole sitä mieltä, että jos käyttää Linuxia koneessa, ei HP vastaa vaikka laite räjähtäisi omia aikojaan. Vastausta odotellessa.

tiistai 12. lokakuuta 2010

Avoin ja suljettu lähdekoodi rinta rinnan

Johtuen taloudellisesta tilanteestani, laitteistohankinnat ovat olleet melko vähäisiä viime aikoina, ja tämän takia pöytäkoneessani pyörii vanha NVidian GeForce2 MX400 -näytönohjain.

Näytönohjain ei ole enää tuettuna NVidian uusimmassa Linux-ajurissa, eikä edes ihan toisiksikaan uusimmassa, vaan viimeinen tätä ohjainta tukeva ajuri oli 96-sarjaa. NVidia on kuitenkin ihan hienosti tukenut myös 96-ajuriansa näihin päiviin asti.

Kuitenkin uusin Ubuntu toi mukanaan uuden X.org-ikkunointipalvelimen (versio 1.9), joka ei ole yhteensopiva NVidian 96-ajurin kanssa. NVidia on ilmoittanut kehittävänsä päivitystä ajurista, mutta että se on matalan prioriteetin tehtävä.

Ok, on olemassa avoimiakin vaihtoehtoja, kuten nv, jota nyt käytän, mutta joka taas ei taivu GLX:ään ja näin lähes kaikki se vähä potentiaali, mitä näytönohjaimessani on, menetetään. Nouveau-ajuri taas ei tue näin vanhoja näytönohjaimia.

Jos NVidian 96-ajuri olisi avoin, tähän yhteensopivuusongelmaan oltaisiin saatu todennäköisesti korjaus jo aikoja sitten ja tavallisten käyttäjien ei tarvitsisi murehtia asiasta. Mutta menettäisikö NVidia mitään, jos se nyt julkaisisikin ajurinsa lähdekoodin ja sanoisi "tehkää ite"?

En usko, että menettäisi. Päin vastoin, NVidialle jäisi enemmän resursseja parantaa Linux-ajuria niille näytönohjaimille, joita kauppojen hyllyiltä löytyy tänä päivänä. Lisäksi avoimen lähdekoodin yhteisö voisi ottaa ajurin hellään huomaansa ja tehdä siitä vieläkin paremman. Tämä tuskin NVidian mainetta huonontaisikaan. En usko, että AMD (eli entinen ATi) tai Intel ovat menettäneet kassavirtojaan siksi, että kehittävät yhteisön kanssa avointa ajuria.

NVidian vastahakoisuuden syy lienee siis jossain muualla. Tuota lienee turhaa NVidialta tentata, sillä vastaus olisi "liikesalaisuuksia, liikesalaisuuksia". Ehkä NVidia ei uskalla julkaista ajurin tietoja ohjelmistopatenttioikeudenkäyntien pelossa (kiitos USA:ssa tavallisen ohjelmistopatenttitrollailun) tai ajuri on yksinkertaisesti niin huonosti tehty, että maine voisi kärsiä.

NVidian pitäisikin kerätä rohkeutensa ja siirtyä "hyvisten" puolelle avoimen lähdekoodin pariin. Edes julkaisemalla vanhoista korteistaan sellaiset speksit, että avointen ajurien kehittäjien on mutkatonta niihin tarttua ja tehdä ne parannukset, joihin NVidia ei itse vaikuta pystyvän.

maanantai 11. lokakuuta 2010

Elisan vastaus tiedusteluuni

Kirjoitin aiemmin Elisalle jättämästäni vikailmoituksesta, ja siitä kuinka tiedustelin heiltä jonkinlaista aikataulua ja korvauspolitiikkaa. Sain seuraavanlaisen vastauksen:
Hei,

kiitos yhteydenotostasi.

Arvio korjaus aikataulusta on vuoden loppuun mennessä ja mahdolliset korvaukset käsitellään tapaus kohtaisesti kun ongelma on poistunut.
Eli mitään kuukausimaksujen alennuksia ei voine tässä vaiheessa toivoa, vaan on odotettava Elisan "Vika korjattu" -tekstiviestiä, ennen kuin tällaista voi edes alkaa selvittää. Tehdäänpä muutama laskutoimitus.

Ensi vuoden alussa olen ollut Elisan Viihteen kaapeliasiakkaana neljä kuukautta ja maksanut siitä riemusta 4×39,90 € eli 159,60 euroa. Jos oletetaan, että netin tulisi olla edes 70% teoreettisesta maksiminopeudesta, ja että toteutuma minulla on se 15-20% teoreettisesta maksiminopeudesta, voitaisiin kohtuullisena korvauksena ajatella 39,90€-(20%/70%)*39,00€=27,60 € per kuukausi. Neljässä kuukaudessa siis 27,60€*4=110,40€. Maksettavaa jäisi tältä ajalta itselleni siis reilun kuukauden maksut, 45,20€. Kun aika koittaa, tällä laskukaavalla aion korvausmenettelyä Elisalle ehdottaa.

Suostuvatko he sitten siihen? Tuskin. Pitäisin optimistisena kuvitella heidän korvaavan edes yhden kuun kuukausimaksua. Toki on totta, että Elisa Viihteeseen kuuluu paljon kaikenlaista, mutta ei siitä riemu repeä jos en niitä kuitenkaan mm. TV:n puutteen takia käytä.

Toisaalta korjaukseen on vielä kuukausia aikaa, ja silloinkaan ei ole sanottua, että yhteys sen paremmin toimisi. Vaikka taistelu onkin tauonnut, sota jatkuu.

lauantai 9. lokakuuta 2010

Ubuntu Netbook Edition 10.10 ei vakuuta

Suricata Suricatta eli nelisormimangusti.
Kuva CC-BY-SA 3.0 BS Thurner Hof
Huomenna sunnuntaina (10.10.2010) on seuraavan Ubuntun jakeluversion, koodinimeltään "Maverick Meerkat" (suomeksi "itsenäinen nelisormimangusti", no kidding), julkaisun aika. Tavalliseen tapaansa Ubuntusta julkaistaan useita versioita niin työpöytä-, palvelin kuin netbook-käyttöönkin.

Palvelimissani (Secondary ja Einstein) ajattelin Lucidin palvelinversion pitää toistaiseksi, sillä se on tuettu huhtikuuhun 2015 asti, mutta pöytäkoneeseen heitin Maverickin jo aikoja sitten ja eilen myös avopuolisoni uuteen kannettavaan, eikä näissä mitään suurempaa itkettävää ole. Miniläppärissäni pidin aikansa Jolicloud 1.0:aa, mutta sen puukotusviritykset eivät oikein vakuuttaneet, joten ajattelin asentaa siihen Ubuntun Netbook Editionin Maverick-version.

Asennus sujui muitta mutkitta, kuten tavallisestikin: kysymyksiä oli vielä vähemmän kuin ennen, mikä on ehkä ihan hyvä normaalikäyttäjää ajatellen. Ne alternate-cd:t ovat sitten HC-käyttöä varten. Muistitikku toimi asennusmediana, eikä senkään suhteen mitään poikkeavaa tapahtunut.

Hyvän näköinen ei aina ole oikeasti
hyvä. UNE-työpöytä. Klikkaa isommaksi.
Aluksi uuden Unityn mukanaan tuomat reunat näyttivät hienolta, vaikka jo Lucidin esittelemä ikkunakontrollit vasemmalla -periaate ärsyttää edelleen. Ajattelin kuitenkin että pienellä gconf-editorin kanssa räpellyksellä asian saisi korjattua, mutta totuus oli karu: unityn muokkausvalinnat ovat jopa siellä olemattomat! Näitä vasemmalla ja ylhäällä olevia "paneeleita" ei Mark Shuttleworth ole halunnut muokattavan, joten niitä ei myöskään voi muokata millään tapaa.

Olin aikeissa lisätä lämpötilan näytön kellon viereen ja ajattelin sen onnistuvan niinkuin aina ennenkin kelloappletin asetuksista, klikkaamalla kellonaikaa hiiren 2. painikkeella. Tein näin, ja mitään ei tapahtunut! Myöskään muiden lisäapplettejen lisääminen ei ole mahdollista, sillä se kuulemma antaa siistimmän vaikutelman. Kellonaika näyttää lisäksi aina 12-tuntista aikaa (ilman am/pm -tunnistetta), eikä tätäkään voi mistään muuttaa. Sekin lie käytettävyysparannus.

Vasemmalla on hieman OSX-tyyppinen yhdistetty pikavalinta- ja ikkunanvalintaluettelo, joka on ihan hieno idea kyllä, mutta siihenkin olisin kaivannut edes jotain muokattavuutta. Siinä on elementtejä, joita ei pysty poistamaan (mm. roskakori) ja ohjelmien lisäämiseksi ko. ohjelma on pakko avata jollain tapaa ja sitten valita "Pidä käynnistimessä" ikkunan kuvakkeesta. Ei mielestäni kovinkaan intuitiivista.

UNE:n mukana tullut Firefox vaihtui
saman tien Chromiumiin.
Toki UNE:ssa on paljon hyvääkin, esimerkiksi Win7-tyylinen hakukenttä, jolla ohjelmien löytäminen on vikkelää. Tämä toiminto löytyy vasemman ylänurkan Ubuntu-logoa klikkaamalla. Eee:lläni toiminto tosin on tuskaisen hidas.

Hiukan ihmetystä aiheutti myös sovellusvalinnat: jos kerran UNE:sta halutaan tehdä miniläppäriystävällinen, voisi ehkä harkita OpenOffice.org:n korvaamista jollain muulla tai pudottamista kokonaan. Samoin Firefox on varsinkin iäkkäämmille miniläppäreille ylivoimainen pala haukatessaan useita satoja megoja muistia peruskäytössä.

Linuxin kanssa vuodesta 2005
temmeltäneen kirjoittajan tunnetila
UNE:a muutaman tunnin käyttäneenä.
Ubuntun, ja varsinkin UNE:n suunta kohti "käyttäjäystävällistä" eli mahdollisimman vähän säätömahdollisuuksia sisältävää käyttöliittymää huolestuttaa itseäni kovasti. On ehkä totta, että taviskäyttäjän silmissä Ubuntun miniläppäriversio on nyt helpompi käyttää, mutta kun kumartaa toiseen suuntaan, pyllistää toiseen. Canonical on tehnyt tässä valinnan unohtaa kehittyneet käyttäjät laajemman käyttäjäkunnan saavuttamiseksi, mutta ollaanpa ihan rehellisiä: kuinka moni Pentti Peruskäyttäjä päättää kokeilla Ubuntua jostain muusta syystä kuin lähipiirin Linux-Asiantuntijan® suosituksesta? Olisiko sittenkin tärkeintä lisätä mahdollisuuksia niiden vähentämisen sijaan?

Omalle Eee:lleni tullen asentamaan joko normaalin Ubuntu-työpöydän tai sitten esimerkiksi LXDE:n, joka vakuutti nopeudellaan itseni aiemmin. UNE:n uusin versio tuo paljon uudistuksia, mutta suurin osa niistä saa kaltaiseni dataleuan lähinnä itkupotkuraivareiden valtaan. En voi UNE:a suositella oikein mihinkään käyttöön tällä hetkellä, ja toivoa sopii että Canonicalin UI-tiimissä otetaan päät pois perseestä huhtikuun julkaisuun mennessä.

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Elisan 100M

Kuten ehkä olen aiemminkin kertonut, ei tämä Elisa Viihde ihan 100Mbit/s -nopeuteen yllä. Tämän toki ymmärrän itsekin, eikä mainoksissakaan puhuta kuin "jopa 100Mbit/s" -termillä.

Kuitenkin on ehkä hieman kohtuutonta, että nopeudet - vuorokaudenajasta riippuen - vaihtelevat 10 ja 20 Mbit/s välillä, siispä keskustelin asiasta ensin paikallisessa Elisan liikkeessä, jossa pyydettiin jättämään vikailmoitus, jonka tein Elisan verkkosivuilla. Myöhemmin Elisan tekninen tuki lähetti sähköpostia asiaan liittyen:
Hei,

Tein vikailmoituksen eteenpäin. Ongelma johtunee kapasiteettiongelmista alueella. Korjaus on tähän tulossa, mutta aikataulu on avoinna. Saatte siitä ilmoituksen tekstiviestillä kun ongelma on korjattu.

kiitos yhteydenotostasi.
Alueella, jossa asun (Jyväskylän Keljonkangas), asuu toki paljon nuoria, jotka ovat varmasti Elisa Viihteen ja yleisestikin Internetin suurkuluttajia, mikä puolestapuhuu tuota Elisan todennäköistä kapasiteettiongelmaa. Se ei kuitenkaan ole mielestäni mikään oikeutus asialle, ja luulisin että jollain tasolla Elisa nämä kapasiteettiongelmat ilman vikailmoitustanikin tiedosti.

"Aikataulu on avoinna" on yleisesti käytetty fraasi kuvaamaan kansankielisempää "joskus tulevaisuudessa, tuskin koskaan" -ilmaisua, joten pyysinkin Elisaa hieman tarkentamaan tätä:
--[T]iedustelisin edes suuntaa-antavaa aikataulua korjaukselle - eli puhutaanko viikoista, kuukausista vai vuosista -, sekä sitä, miten yhtiöllänne on ollut tapana hyvittää tällaset kapasiteettiongelmat kuluttajille.
Yleisesti ottaen Elisan asiakaspalvelu on vastannut kaikkiin kysymyksiini asiallisesti, joten nähtäväksi jää, kuinka he tähän viestiin reagoivat. Mielestäni olisi kuitenkin aiheellista hieman tulla vastaan kuukausimaksuissa sen aikaa kun pohdiskelevat ongelmaa. En nyt sano, että jättäisin laskuni maksamatta, mutta kun teoreettisesta nopeudesta puuttuu 90%, voisin kuvitella maksavani siitä korkeintaan 50% normaalista kk-maksusta - sisältäähän Elisa Viihde paljon lisäarvopalveluitakin (joita en käytä).

Katsotaan nyt, miten asia kehittyy. Elisan kanssa tosin olen kerran jos toisenkin käynyt kirjeenvaihtoa heidän palveluistaan.