Vanha sivusto

Tämä on vanha itQ.fi-sivusto, ja sisällön ylläpitäminen sille on lopetettu. itQ siirtyi WordPress-alustalle 6.6.2015.

torstai 23. huhtikuuta 2009

170 euroa tyhjästä

Isot pamput päättivät sitten jo puolivirallisesti sovitusti ottaa käyttöön Yle-maksun TV-maksun tilalle vuodesta 2011 alkaen (It-viikko, Helsingin Sanomat, MTV3, Ilta-Sanomat, Yle). Maksu olisi kaikille talouksille - esitys puhuu "asuntokunnista" - pakollinen ja kaikkien yli 18-vuotiaiden asukkaiden tulisi maksaa se yhteisvastuullisesti. Esimerkiksi HS:n sivuilla oleva äänestys näytti kirjoitushetkellä, että 69% lukijoista vastustaa tuollaista taktiikkaa. Tuohon osuuteen myös minä kuulun.

Kyseinen mediamaksuksi kutsuttu maksu kooltaan 170 euroa vuodessa per talous tai yritys on epäreilu monesta syystä, joista esitän tässä muutaman. Muita syitä saa heitellä vaikka kommentteihin.

Ensinnäkin se on saman kokoinen riippumatta siitä, kuinka monta maksuun osallistuvaa henkeä kuuluu. Eli jos talouteen A kuuluu 10 miljonääriä, joutuisi jokainen maksamaan sen 17 euroa vuodessa. Sen sijaan yksin opiskelevalle tai kansaneläkkeen perusosaa saavalle yksinäiselle vanhukselle napsautetaan koko potti maksettavaksi. Ja jos ei maksa, alkaa ulosmittaus.

Reiluahan olisi sisällyttää Ylen kulut valtion budjettiin jolloin jokainen kansalainen myös silloin osallistuisi tuon yleispalveluvelvoitetta toteuttavan valtionyhtiön tukemiseen. Tuolloin vain se osa olisi oikeudenmukainen: se maksettaisiin normaalisti osana veroja, jolloin tulotaso vaikuttaisi siihen kuinka paljon Ylen kirstuun kilahtaa rahaa kultakin suomalaiselta.

Ylellä ei ole myöskään mitään mielenkiintoa ruuvata "löysiä pois": on toki muistettava vähemmistöryhmät ja julkisen tiedottamisen vaatimukset, mutta siltikin uskoisin että ohjelmatarjontaa olisi varaa supistaa. Aiemminkin tultiin toimeen kahdella Ylen TV-kanavalla, nykyään niitä on viisi (TV1, TV2, Teema, FST5 ja TV Finland). Myöskään mielestäni viisi prosenttia suomalaisista (suomenruotsalaiset) eivät tarvitse kahta valtakunnallista radiokanavaa (Extrem, Vega) emmekä me suomeapuhuvatkaan välttämättä niitä maakuntaradioita niinkään tarvitse - ja jos kysyntää on, miksei jokin yksityinenkin voisi kyseistä tointa hoitaa. Monia muitakin törsäilyjä Ylellä varmasti on, mutta en perehtynyt asiaan sen syvemmin kuin mm. Wikipedian artikkelia lukemalla.

Maksusta lisäksi puhutaan mediamaksuna, niinkuin se kattaisi kaikki - niin kaupalliset kuin Yleisradionkin - mediat, mikä ei pidä paikkaansa. Maksu tilitetään sataprosenttisesti Ylen kassaan, ja jokaisen pitää se maksaa, käyttipä Ylen palveluita tai ei. Nykyisessä järjestelmässä sentään on lupa valita TV:n katselun ja katselemattomuuden välillä, ja jos katsoo, myös maksaa. Itse en katso enkä maksa.

En usko että Ylellä on itselleni mitään tarjottavaa tällä hetkellä, ja vaikka Mikael Jungner tekisikin Ylestä houkuttelevan median itselleni, ei se missään nimessä omasta (tällä hetkellä opiskelija)tulostani melkein kahdensadan euron siivua ansaitse vuosittain.

Ja jos tälle tielle lähdetään, vaadin että Suomessa on otettava käyttöön myös tienkäyttömaksu: jokaiselle kansalaiselle pakollinen 200 euron lasku siitä riemusta, että valtion omistuksessa on teitä, jotka vaativat kunnossapitoa. Ja paljon muutakin valtion yrityksillä on omistuksessaan, joiden käytöstä ei vielä tarvitse erikseen maksaa jos ko. toimintoa ei käytä. Kaikille pakolliseksi erillismaksuksi siis myös: nestemaksu (Altia ja Alko), tietotekniikkamaksu (CSC Tieteellinen laskenta), kirjapainomaksu (Edita), viestintämaksu (Itella, Suomen Erillisverkot), energiamaksu (Motiva), valuuttamaksu (Rahapaja), viljamaksu (Viljava), Rahapelimaksu (Veikkaus) ja rautaliikennemaksu (VR). Ja sitten voitaisiin alkaa tutkia, miten rahoitetaan muutkin kuin täysin valtionyhtiöt (lista, FI-WP). Tuosta saataisiin köyhiltä sopivasti rahat pois että lakkaavat vikisemästä, sellainen 1500-2000€ vuosittain jokaiselta valtion kassaan erillisillä laskuilla. Sitten kelpaa isojen pamppujen hymyillä, kun ei mene montaa prosenttia omista veroista hukkaan, paskat siitä että "tietyillä erityisryhmillä" tuo "veroprosentti" nousee sinne 100% tuntumaan.

Toivottavasti ministeriössä ollaan hereillä ja kansalaisten mielipidettä kuunnellaan, kun tämä esitys tulee paperipinkassa vastaan. Jos nyt jostain syystä tuo menisikin läpi - mikä suomalaisen hälläväliäjoojoo-politiikan® tuntien on odotettavaa, tarvitaan masinointia ja tiettyä kansallishenkeä sortoa vastaan: jos kaikki taloudet kylmästi viskaavat Viestintäviraston laskun roskiin, en usko että valtio jaksaa jokaista 2,5 miljoonaa laskua ulosottoon laittaa.

tiistai 21. huhtikuuta 2009

Kiintolevy käyttöön

Posti-Pate toi kotiovelle saakka paketin, jossa oli mainitsemani Transcendin StoreJet 320GB. Laitehan pääsi saman tien tulille, eikä Linuxilla (Ubuntu 9.04) ollut mitään vaikeuksia tunnistaa sitä. Laitteen pakkauskin lupaa tuen niin Windows 2k/XP/Vistalle, Mac OS 9/X:lle kuin Linux-kernelille 2.4:sta eteenpäin (käytössäni on 2.6.28-11-generic), joskaan hyödyttömistä JetStore Elite -bonuksista en nyt pääse nauttimaan.

Ensimmäiseksi eteen tuli laitteen uudelleenosiointi:
  1. 500 Mt TrueCrypt-ohjelmistoja varten (ext4)
  2. 200 Gt alustamatonta tilaa
  3. 100 Gt alustamatonta tilaa
Noista kaksi jälkimmäistä tulevat käyttöön vasta kun TrueCrypt saa ne salattua. Ensimmäinen tulee siis varmuuskopiointiin ja toinen datan yleiseen siirtoon, ja molemmissa on käytössä kaskadoitu AES-Twofish -salaus. TrueCrypt ottaa kylläkin aikansa osioiden salaamiseen, ja ensimmäisen osion salauksen olen jo potkaissut käyntiin, aika-arviona kaksi päivää. Toisen osalta arvelisin siis pääseväni noin vuorokaudella.

maanantai 20. huhtikuuta 2009

Ulkoinen kiintolevy vihdoin tulossa

Verkkokauppa.com ilmoitti tänään (sekä sähköpostitse että tekstiviesteitse) että heidän osaltaan tilaus on käsitelty. Tilasin siis 320 gigatavun ulkoisen kiintolevyn varmuuskopiointikäyttöön ja mahdollisesti matkalle mukaan. Tarkalleen ottaen kyseessä on Transcendin StoreJet 25 mobile (vk.com).

Koko tilauksen ajan Verkkokauppa.com ilmoitti saatavuudeksi 5-9 työpäivää, ja nyt sitten kuitenkin paketti on Itellan tietojen mukaan heidän lajitteluksekuksessaan, ja näin siis pitäisi huomenna ilmaantua kotiini (koskapa maksoin pari euroa ylimääräistä moisesta).

Takuuta vk.com myönsi laitteelle vuoden verran, mutta kun huomioon otetaan vielä se, että kuluttajansuojalain mukaan laitteen pitää kestää normaalia käyttöä tavanomainen aika, veikkaisin että mahdolliset vikaantumiset menisivät sen piikkiin ainakin pari-kolme vuotta. Toivottavasti tuota ei sen kummemmin tarvitse koskaan pohtia kuitenkaan.

Arvelisin että levy on oletuksena alustettu NTFS-muodossa yhdeksi isoksi osioksi, joka ei tietenkään itselleni käy, joten heti ensimmäisenä annan GPartedille töitä ja osioin levyn niin, että varmuuskopioille tulee tilaa 200 Gt uudessä ext4-muodossa ja lani- ja muuhun käyttöön jää loput reilut 100 gigaa luultavasti myöskin ext4-muodossa. Jonkinlaista TrueCrypt-viritystä pitänee myös harkita, mutta tällöin softaosalle pitäisi jättää oma tilansa levylle.

Levystä kuitenkin lisää infoa sitten kun saan sen käsiini. Olen kuitenkin ollut tyytyväinen ostamaani Transcendin neligigaiseen muistitikkuun.

sunnuntai 19. huhtikuuta 2009

Jaunty Eee 701:ssä

Lähdinpä asentamaan Jauntyä (eli 9.04-versiota Ubuntusta) miniläppäriini (Asus Eee 701 4G). Heti alkuun sain tutustua Busybox-kehotteeseen ilman mitään virheviestejä, mikä on tilanne johon normaalin käyttäjän ei pitäisi koskaan törmätä. Googlettamalla selvisi kuitenkin erään Ubuntu-foorumilaisen epämääräinen, mutta toimiva workaround:

On the menu screen, I pressed f6 to configure the kernel mode line and removed splash, quiet, persistent, and the one about using cdrom/usb.

Not sure which one fixed it, but it booted up fine after that.
Latautuminen onnistui kun siis painamalla F6 ja Esc pääsin muuttamaan optiorivin muodosta
noprompt cdrom-detect/try-usb=true persistent file=/cdrom/preseed/ubuntu.seed initrd=/casper/initrd.gz quiet splash --
muotoon
noprompt file=/cdrom/preseed/ubuntu.seed initrd=/casper/initrd.gz --
Siltikin käynnistyminen USB-muistilta kesti pienen ikuisuuden, mutta sen voin antaa anteeksi kun kyseessä on kertaluonteinen tapahtuma.

Itse Live-istunnon työpöydällä sitten vaikuttaakin toimivan kaikki: WLAN, web-kamera (joskaan en testannut sitä, mutta tunnistui ainakin), pikanäppäimet (Ne Fn:n takana olevat) ja virtanäppäin sekä valmiustila.

Laitan asennuksen rullaamaan nyt ja katsotaan mitä tuleman pitää.

torstai 9. huhtikuuta 2009

Jaunty Jackalope - First Impressions

Päivitin - tai itse asiassa tein puhtaan asennuksen - hieman etuajassa Ubuntun tulevaan 9.04 -versioon nimeltään Jaunty Jackalope. Virallisestihan tämä versio julkaistaan vasta 23. päivä, mutta yleensä beetavaiheessa Ubuntut ovat jo hyvin valmista kauraa.

Suuria muutoksia ei ole tullut, eikä normaali käyttäjä välttämättä huomaa eroa kirjautumisikkunan vaihtumisen lisäksi. En pistä mitenkään pahakseni, että mikään ei ole muuttunut dramaattisesti, vaikkakin eräs tietty vika käyttöä on vaivannut.

Jostain syystä oikean resoluution (1152x864) ja ennen kaikkea virkistystaajuuden (75Hz) asettaminen ja käytössä pitäminen näyttää olevan jokseenkin tuskaista. Aina silloin tällöin virkistystaajuus tipahtaa 60:een hertsiin, mistä silmäni eivät varsinaisesti tykkää. Jostain syystä Gnomen näytöntarkkuus löytää kaksi näyttöä, vaikka vain yhden onnistun itse löytämään koneen edestä. Jotta saisin oikean virkistystaajuuden käyttöön, pitää ensin poistaa näyttöjen peilaus, siirtää tuntematon näyttö oman näyttöni vasemmalle puolelle, hyväksyä asetukset, katsoa hämärää suttua 10 sekuntia jonka jälkeen näytöntarkkuustyökalu "palauttaa" 75-hertsisen kuvan takaisin. Helppoa ja yksinkertaista, ja lisäksi tämä pitää toistaa joka kirjautumiskerran kanssa.

Plussaa täytyy antaa kuitenkin vihdoin mukaan heitetystä OpenOffice.org:n 3.0-versiosta, se on sekä visuaalisesti hienompi että omasta mielestäni toimivampi ja nopeampi.

Järki ja oikeus voitti: vaalit uusiksi

Korkein hallinto-oikeus totesi IT-viikon uutisen mukaan määrännyt uudet kunnallisvaalit pidettäväksi sähköisen äänestyksen pilotointikunnissa Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä, sillä äänestyksessä oli virheitä:
KHO:n mukaan kotiin lähetetyssä, vaalien ilmoituskortin liitteenä olleessa sähköisen äänestyksen sanallisessa ohjeessa oli puutteita. Myös äänestysjärjestelmässä oli KHO:n mukaan toimintovirhe.
Luultavasti tämä aiheuttaa paljon keskustelua, ja yt-neuvotteluja käyvälle Tiedolle (entinen TietoEnator) järjestelmän laittomaksi toteaminen ei ainakaan hyvää mainosta ole.

Jotenkin silti ihmeellistä, että tämä asia ratkaistiin järjen - eikä siis rahan ja käytännöllisyyden - ehdoilla. Tällaista ei ole Suomessa nähty sitten 90-luvun.

maanantai 6. huhtikuuta 2009

Miksi suojaamattoman WLAN:in käyttö pitäisi sallia

Oikeuden päätöksen mukaan on laitonta käyttää "naapurin wlania" eli suojaamatonta langatonta verkkoa, joka sattuu kuulumaan omalle käyttöalueelle. Ymmärrän, että suojatun WLAN:in käyttö ilman lupaa pitäisi kieltää, mutta suojaamattoman yhteyden käytön kieltäminen ei vain omaan maalaisjärkeeni mahdu. Kerronpa vertauskuvallisesti, mitä tapahtuu.

A. Suojattu WLAN:
  1. Aapeli ei pääse Bertan pihaan, sillä portti on lukossa. Toki portin yli pääsisi, mutta se ei olisi hirveän laillista toimintaa enää. (Salattu yhteys)
B. Suojaamaton WLAN:
  1. Aapeli menee Bertan pihan - jota tässä yhteydessä siis ei ole aidattu - kautta Bertan talon ovelle (aloittaa yhdistämisen WLAN-verkkoon) ja koputtaa (lähettää DHCP-kyselyn).
  2. Bertta vastaa "Sisään" (vastaa DHCP-kyselyyn verkon tiedoilla).
  3. Aapeli avaa oven ja menee sisään (ottaa verkon asetukset käyttöön).
  4. Keijo Keskusrikospoliisi tulee ja pidättää Aapelin sanoin "Sinun olisi pitänyt tietää, että Bertta vastaa koputuksiin aina 'Sisään', vaikka ei vieraita haluaisikaan. Tästä tuli nyt POLIISIASIA!"
  5. Aapeli istuu seuraavat 20 vuotta vankilassa miettimässä "Mikä hel*etti tässä yhteiskunnassa on vikana?".