Vanha sivusto

Tämä on vanha itQ.fi-sivusto, ja sisällön ylläpitäminen sille on lopetettu. itQ siirtyi WordPress-alustalle 6.6.2015.

perjantai 5. kesäkuuta 2015

Elisan kaksi epäonnistumista

Eli­san häi­riön ta­kia mo­net sen asiak­kaat jäi­vät tä­nään ne­tit­tä tun­ti­kau­sik­si­kin. Toi­sen käm­min Eli­sa te­ki häi­riös­tään tie­dot­ta­mi­ses­sa.
Kuva: Marcello Graciolli: No Internet. c b 2.0
Hädin tuskin puoli vuotta ehti kulua kaivuriepisodista, kun Elisan linjat tänään katkesivat valtaosalta asiakkaita jälleen. Tämänkertainen häiriö alkoi Elisan mukaan kello 10.30, ja yhteydet toimivat kaikilla jälleen kello 14.30. Pahimmillaan tämä tarkoitti siis neljän tunnin katkosta kesken perjantaita. Omalla kohdallani yhteys oli enemmän-vähemmän poikki noin kaksi ja puoli tuntia.

Elisa ei tätä kirjoittaessa ole kertonut mitään syytä tai selitystä verkkonsa ongelmiin, vaikkakin yrityksen palvelunhallintajohtaja Lasse Huttunen on Twitterissä kertonut asiaa selvitettävän "pohjamutia myöten". Syytä kaikenlaiseen muuhunkin itsetutkiskeluun Elisalla on.

tiistai 19. toukokuuta 2015

Anthyllä japania kirjoittamaan, osa 2: Jessie

De­bi­anin uu­des­sa Jes­sie-ver­sios­sa ja­pa­nin kir­joit­ta­mi­nen Ant­hyl­lä on hiu­kan eri­lais­ta − hel­pom­paa­kin, sa­noi­sin. Asen­ta­mi­nen ja käyt­töön­ot­to su­ju­vat kä­den kään­tees­sä. 簡単だ。

Kuva: Kuvakaappaus
Kirjoitin vuonna 2013 ohjeen japanin kirjoittamiseen Anthyn avulla Debianin Wheezy-version mukana tulevalle Gnomelle. Tänä keväänä Debianista julkaistiin uusi, Jessie-koodiniminen, 8.0-versio, ja samalla myös Gnome-työpöytäympäristö päivittyi 3.14-versioon.

Uudessa Gnomessa syöttötavan valitseminen tapahtuu hieman eri tavalla, joten näin tarpeelliseksi saattaa ohjeeni ajan tasalle. Tämä ohje on hieman aikasempaa tiiviimpi − osittain siksi, että Anthyn viritteleminen on nyt aiempaa helpompaa.

maanantai 5. tammikuuta 2015

Pirullisen helppo palvelunestohyökkäys

Vii­me päi­vi­nä on uu­ti­soi­tu pal­ve­lun­es­to­hyök­käyk­sis­tä niin suo­ma­lai­sia verk­ko­pank­ke­ja kuin iso­ja pe­li­pal­ve­lu­ja vas­taan. DDoS on help­po ja hal­pa hyök­kää­jäl­le, mut­ta vai­kea pa­la uh­ril­le.

Kuva: felixtriller.de: Networking Switch. c b 2.0
Jouluna monet yrittivät päästä uudella Sonyn tai Microsoftin valmistamalla pelikonsolillaan pelaamaan Internetissä, mutta Lizard Squad -niminen joukko oli tehnyt yhdistämisen mahdottomaksi. Lizard Squadin käyttämää, teknisesti varsin simppeliä, kikkaa kutsutaan hajautetuksi palvelunestohyökkäykseksi (Distributed Denial of Service, DDoS). Samanlaisten hyökkäysten kohteena ovat viime päivinä olleet myös monet suomalaisten käyttämät verkkopankit, viimeisimpänä Danske Bank1.

Palvelunestohyökkäys on onnistuessaan varsin näkyvä, sillä se nimensä mukaisesti estää pääsyn johonkin verkkopalveluun, kuten verkkopankkiin, sen oikeilta käyttäjiltä. Toisin kuin iltapäivälehdissä maalaillaan, viime päivien hyökkäysten takaa tuskin löytyy ammattirikollisia saatikka valtiollisia toimijoita. Näyttävyydestään huolimatta suurienkin verkkopalvelujen kaataminen onnistuu yksittäiseltä harrastelijaltakin.

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Mennyttä ja tulevaa, osa 2014

Vuo­si 2014 on ol­lut mi­nul­le ko­ke­mus­ri­kas, ja IT-maa­il­mas­sa­kin on eh­ti­nyt ta­pah­tua kai­ken­lais­ta. Saa­pa näh­dä, mi­tä ensi vuo­si tuo tul­les­saan.

Kuva: Billy Idle: Aurora Borealis. c ba 2.0
Jälleen alkaa yksi vuosi olla lopuillaan ja uusi alkamassa. Ennen uuden kalenterin ripustamista seinälle on totuttuun tapaan (10, 11, 12, 13) aika käydä läpi kuluneen vuoden tapahtumia.

Minulle itselleni vuosi on ollut varsin värikäs ja kiireinenkin, ja harmikseni olen ehtinyt julkaista vain viisitoista postausta. Monista muistakin aiheista olisi tehnyt mieleni kertoa, mutta artikkelit ovat syystä tai toisesta päätyneet korkeintaan luonnosvaiheeseen. On tosin sanottava, että itselleni asettama kirjoitusten laatuvaatimus on myös koventunut.

Keväällä kirjoitin muun muassa .fi-verkkotunnuksen hankkimisen vaikeutumisesta ja Elisa Viihteen kaltaisten nettitallennuspalvelujen vaikeasta tulevaisuudesta. Oman elämäni osalta vuoden suurimmat tapahtumat sattuivat kesälle: muutin ensinnäkin Keljonkankaalta Keltinmäelle, mikä tiesi muiden pulmien lisäksi nettiongelmia. Elokuussa suuntasin pariksi viikoksi kauas Japaniin, ja purin näkemääni blogipostauksen muotoon.

Syksyllä hämmästelin ES Clickerin suosiota ja kirjoitin yllättävän kovaan suosioon nousseen hämmästelyni yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun tulevaisuudesta1. Muutaman ohjeartikkelinkin ehdin kirjoitella.


sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Katoaako kasettimaksu vai tuleeko tuplalasku?

Val­tion en­si vuo­den bud­jet­tiin ol­laan va­raa­mas­sa 12 M€ mak­set­ta­vak­si to-jär­jes­töil­le yk­si­tyi­ses­tä ko­pioin­nis­ta. Mut­ta mah­taa­ko tä­mä kor­va­ta vi­ha­tun ka­set­ti­mak­sun?

Kuva: Riku Eskelinen/ CC BY-SA 3.0
Suomen tunnetuimpiin lukeutuva it-asiantuntija Petteri Järvinen kertoo tänään blogissaan, että monien vihaama yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu, eli nk. kasettimaksu, olisi poistumassa. Järvisen mukaan rahat otettaisiin ensi vuodesta alkaen valtion budjetista, tehden valtion ensi vuoden menoista 12 miljoonaa euroa pulskemman.

Aluksi ajatus näytti omissa silmissäni hiukan oudolta, sillä hyvitysmaksumallin muutoksista ei ole julkisuudessa juuri keskusteltu, muista tekijänoikeusasioista (mm. Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloite ja kaapelioperaattorien must-carry-maksut) kylläkin. Järvinenkin yllättyi asiasta:
Nyt, aivan puskista ja ilman ennakkovaroitusta, tulee tieto maksun poistamisesta. [--] Asia on niin uusi, ettei hyvitysmaksun virallinen sivusto tiedä siitä mitään. Asiasta ei liioin ole mainintaa OKM:n omalla sivulla. Outoa.